lauantai 26. joulukuuta 2009

Erilainen joulu

Joulu tuli ja joulu meni. Olihan se tosiaan aika erilainen: olin töissä ja juhlin työkavereideni kanssa. Ei se edes tuntunut joululta ja kinkku korvattiin kalkkunalla ja lahjat avattiin 25. päivä aamulla. Sain koto-Suomesta lahjaksi monta kiloa Fazerin suklaata ja mummolta villasukat (ja Fazerin suklaata). Pomolta ja "secret santalta" sain ihanan rannekorun, jota olin joskus aikaa sitten ihaillut!



Mutta nyt on joulu ohi ja työt jatkuu. Vähän meinaa olla nuhaa täällä ilmassa, mutta mulla taitaa enemmä olla tota matkakuumetta. Lennot varasin Suomeen ja enää 2.5viikkoa jäljellä! Vaikka tuskinpa sinne kovin kauaksi aikaa jumitun....

torstai 17. joulukuuta 2009

Lontoota ahmimassa

Tuntuu, että käyn joka viikko Lontoossa (vaikka niinhän minä melkein käynkin). Viimeksi kun en ostanut mitään, niin tänään pistin töpinäksi ja rahaa paloi aika kiitettävästi. Ensimmäiseksi suuntasin second hand liikkeeseen, jossa olin ennenkin käynyt. Ostin pitkän pähkäilyn jälkeen kengät. Sitten vain haahuilin ympäriinsä ja yritin etsiä lounaspaikkaa. Ei löytynyt oikein mitään hyvää, mutta löytyi ehkä Lontoon värikkäin katu. Löysin paikan siis ihan sattumalta, kun näin pilkahduksen värejä pimeän porttikongin läpi.

Sitten hieman eksyin ja kävelin huomaamattani aika pitkän matkan väärään suuntaan. Onneksi Lontoossa on metro ja Oyster-kortilla matkustaminen aika halpaa.


Mutta tosiaan Mango ja ruotsalainen BikBok olivat päättäneet pistää hinnat puoliksi. Mukaan tarttui ihana farkkumekko ja kaksi neuletta. Eihän ne mitään halpoja ollut, mutta normaalia selkeästi halvempia. Bikbokissa oli oululaisia tyttöjäkin shoppaamassa. Satuin olemaan sovituskopissa, kun kuulin puhuttavan suomea. Onneksi oli vaatteet päällä, kun kiskasin sen sovituskopin verhon aika nopeasti auki nähdäkseni, kukamissämitähä.
Joo, huomenna mennään ehkä Croydoniin shoppamaan. Taidan ostella kaikkea varastoon, koska hinnat ovat kuitenkin vähän matalemmat täällä kuin Suomessa..

tiistai 15. joulukuuta 2009

Joulu tulee

Ehkä se joulu oikeasti tuleekin! Tänään alkoi aamu aussitytön metelillä "It's starting to snow, it's starting to snow!!" Ja niinhän se teki. Aluksi ajateltiin, että kyllä se siitä, ei se kauaa jaksa sataa.. Mut sade koveni ja nyt on jopa maassa ehkä 2cm lunta. Ei se kyllä paljoa oo, mutta täällä se vaikuttaa ihmisten elämään erilailla. Esimies oli kauhuissaan, kun ihmiset saattavat perua varauksensa lumen takia. Siis oikeesti, maassa max 3cm lunta ja perua kaikki lounaansa ja illallisensa?




Yritettiin kämppiksen kanssa luoda joulutunnelmaa toissayönä klo 2. Päätettiin pystyttää joulukuusi huoneeseen. Eihän se suuri oo, eikä aito, mutta kyllä se joulukuuselta näyttää.




Oli kyllä harvinaisen jännä koristella noin pientä kuusta. Ite pidin kuusennauhaa paikallaan ja kämppis pyöritti kuusta.
Olin kyllä ehkä kiireisempi kameran kanssa kuin itse kuusen.



Mut kyllä siitä kuusi tuli! Nyt ei vaan jaksa sammuttaa siitä valoja, ku töpseli on nii vaikeessa paikassa.

10 päivää jouluun

...eikä tunnu missään. Tällä viikolla jopa saattaa sataa lunta. Toivottavasti sitten alkaa jo jossain joulu tuntua. Oon katellu Suomen kelikameroita ja lukenu facebook-päivityksiä siitä, kuinka Suomessa on joku -20 astetta pakkasta. Täällä ollaan jo aika lähellä nollaa.

Siiis ei todellakaan tunnu joulu missään. Ei siis yhtään missään. Oon yrittänyt keksiä syitä siihen: ei oo joululomaa, ei oo lunta, ei oo -20 astetta, ei oo junalippuja varattuna etukäteen jouluruuhkien takia, ei oo, ei oo..

Ehkä joulu töissä ei oo edes niin paha asia. Joulupäivänä, eli 25. päivä asiakkaat lähtee 16-18 aikaan ja sit me saadaan syödä kunnon (englantilainen) jouluateria ja sitten juodaan ja juhlitaan. Ensimmäinen joulu, jossa on alkoholi mukana.

Joulua etsimässä..

torstai 10. joulukuuta 2009

13 viikkoa takana

Oon ollut Briteissä jo 13 viikkoa, siis 13 VIIKKOA. Ei se ole kuin muutama hassu kuukausi, mutta aika on  kyllä mennyt suht nopeesti. Takana on itkua, naurua ja uusia kokemuksia ja vanhan kaipuuta. En ole katunut hetkeäkään, että vaihdoin maisemaa, koska oon oppinut elämästä taas uusia asioita, saanut uusia kavereita, kokenut Lontoon melkein kyllästymiseen asti ja saanut harjoittaa Englannin kieltä..

Ensimmäiset 3 viikkoa olivat aika kurjia, koska olin hyvin yksinäinen ja tein huonolla palkalla pitkiä päiviä. Mutta koinpa myös Oxfordin ja kunnon maaseudun. (Minussa on alkanut piillä optimistin piirteitä).

Sillon oli muuten myös erittäin lämmin. Tai no lämpimämpi kuin Suomessa siihen aikaan ja lämpimämpi kuin nyt. Tuskin Englantia ikinä kovin lämpimäksi voikaan väittää.




Muistan kyllä mun ensimmäisen päivän paremmin ku viime viikon. Itkin 10min välein ja sekoilin bussien kanssa ja olin pulassa ja eksyksissä ja kaiken lisäksi ihan yksin.

Toinen viikko oli jo ihan jees, tajusin vain, että täältä on päästävä pois ja pian. Siihen aikaan otinkin yhteyttä Blue Ball Pubiin, jonka luulin sijaitsevan jossain ihan muualla.. Ja olinkin siinä uskossa tosiaan aika pitkään, taisi olla muutama päivä ennen tänne tuloa ku tajusin, et nyt mennäänkin jonnekkin ihan muualle..

Tässä vaiheessa ihastuin Primarkiin ^^


Kolmas viikko oli se viimenen siellä. Kävin Marian kanssa Lontoossa. Sieltä kesti jonku tunnin mennä bussilla Lontooseen.


ä

Oli muuten hyvä sää sillon. Aurinko paisto ja toppi päällä tarkeni paremmin kuin hyvin.

Sitten oli muutto tänne, jihuuu! Muistan sen kun ajattelin, että kiitän kaikesta ja halaan niitä työntekijöitä, mutta mun lähtö olikin aika karu. Sanoin moikka ilman halauksia ja itse työntekijät eivät edes vaivautuneet heittämään mua bussipysäkille.

Lontoossa kuljin pitkästä aikaa metrolla, hyppäsin junaan ja päädyin Tadworthiin. Muistan sen hetken, kun sydän alko vähän jo jyskyttämään parin juna-aseman päässä. Pirautin äitille, et hengissä oon ja  että vähän jänskättää. Pääsin asemalle ja mut haki entinen ja nykyinen kämppis. Oli vähä jännää...



Ekalla viikolla mentiin jo ulos ja tutustuin lähikaupungin yöelämään, joka oli kyllä aika pettymys. Viikko viikolta se alkoi kuitenkin tuntua paremmalta ja ollaanhan me siellä ahkerasti käytykkin melkein joka sunnuntai. Kiva nähdä aina samat naamat ja välillä uudet ja tutustua niihin ja nähdä ne myöhemmin.

Tänne muuton jälkeen aloin myös käydä ahkerasti Lontoossa, lähes joka viikko. Junamatka on vain 40 min ja menopaluu maksaa vain 6.50 puntaa. Kuka ei käyttäisi tätä tilannetta hyväkseen? Oxford Street on nykyään yhtä tuttu kuin Hämeenkatu.

Sitten tuli sukulaisaika. Ensin kävi serkut ja mummo. Kävin niiden kanssa jopa British Museumissa, jota yksin tuskin oisin tehnyt.



Sitten tuli äiti ja iskä. Vietin niiden kanssa päivät Croydonissa ja Lontoossa. Mietin just, että tästäkin on jo melkein 2kk. Aika on täällä mennyt niin nopeasti, että ei mitään järkeä. Just juhlittiin Halloweenia (töissä).

Tästä eteenpäin on tullut käytyä ulkona, sanottua heiheit aika monelle ihmiselle ja joillekkin ei ees ehtiny sanoa sitä, tehtyä töitä, käytyä Skotlannissa ja miljoona muuta asiaa. Oon onnellinen, että päätin lähteä mahdollisimman pian pois ensimmäisestä paikasta. En kyllä millään järjellä ois enää kestänyt sitä. Eihän siinä ollut ainoastaan kyse siitä, että kestääkö pää, kun myös selkä lopetti toimimisen. Täällä se on onneksi ollut hyyyyvin harvoin kipeenä. Ja siellä tuskin oisin oppinut näin paljoa ja saanu näin hyvää työkokemusta.

I love my life

tiistai 8. joulukuuta 2009

Suomi kaipuu?

Tänään iski pieni Suomi kaipuu tai lähinnä kavereita on ikävä. Eihän se olis kuin hyppy koneeseen, 30 puntaa, 3 tuntia ja perillä olisin.Mutta se myös tarkottaisi sitä, että pitäisi jättää tämä työ, elämä ja kaverit taakse. Koska en vain voisi palata tänne enää kuukauden tauon jälkeen. Ja en ehkä haluaisikaan. Oon nyt nii kahden vaiheilla, että mitä sitä tekisi. Voisin kyllä tulla Suomeen ja ennen sitä käydä viettämässä kahden entisen työntekijän synttärit Amsterdamissa ja ennen kaikkea haluan läydä Pariisissa, koska se on vain kahden tunnin junamatkan päässä!

Vaikka menisinkin Suomeen niin tuskin siellä jakaisi olla työttömänä ja sitten vain palaisin Englantiin/Skotlantiin. Pelottaa vaan, että jos en saakkaan enää töitä ja oon työttömänä ja tylsistyn.. Tietty aina voi heittää repun selkään ja lentää vaikka Thaimaaseen käyttämään kaikki rahat mitkä on tienannu. Se ois ainakin elämää.

Oon nyt iha solmussa, että mitä tekisin. Tässä vaiheessa saisin vielä lennotkin halvalla, ensin menopaluu Amsterdamiin jonku 50-60 puntaa ja Suomeen alle 40 puntaa.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Selvisin hengissä!

Nyt on se kauan odotettu painajaislauantai-illallien ohi. Loppujen lopuksi se meni paljon paremmin kun odotin ja lounaskin tuntui jopa kiireellisemmältä. 11 hengen pöytä ei koskaan ilmestynyt ja 18 hengen pöytä selvisi alkupaloista koko porukalla, mutta jo pääruokiin tultaessa osa oli kadonnu baarin puolelle ja jälkiruokia oli syömässä vain enää puolet. Kahveja he eivät edes juoneet, kun viini kiinnosti enemmän. Huomenna ei pitäs olla näin kiireist.

Että semmosta. Odotin kauhulla tätä päivää ja nyt se on sitten ohi. Finally. Nyt voin nauttia viinilasillisestani. Asiakkaat jättää joskus viinipulloja kesken ja voidaan viedä ne onnellisesti mukanamme.

Ps. Opin tänään, etta alle 1-vuotias saa Briteissä (ainakin Englannissa) juoda alkoholia vanhempiensa seurassa, jos henkilö tilaa myös ruokaa. Poika, joka oli varmaan 15v, tilasi tyynesti oluttuopin ja seisoin sitä ja sen isää tuijottaen varmaan minuutin kunnes tyydyin tilaukseen. Kysyin sitten toiselta tarjoililta, et mitä pitäisi tehdä ja sain vastauksen, että se on ok.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Koskahan se joulu alkaa tuntua jossain?

Ihmiset ovat alkaneet jo käydä joululounailla ja jouluillallisilla ja pikkujouluissa jajaja.. Ja ei se joulu silti tunnu itsellä yhtään missään. Ei lunta, vain vesisadetta ja pimeää. Huvittas lähteä reissaamaan lämpimään, Thaimaa ois aika kiva.

Muutama kuva joulukattauksesta tänään. Oli tosiaan vaan 5 ihmistä syömässä.


Tuossa on Christmas Cracker.

Ollaan puhuttu aika paljon joulun erosta eri maissa ja kulttuureissa. Kaikki ihmettelevät sitä, että me Suomessa juhlitaan 24.päivä, koska eihän silloin ole joulu ja eihän kukaan avaa lahjoja illalla. Myös joulusauna on aika ihmeellinen ja kaikki ihmettelivät, kun en tiennyt mikä on Christmas Cracker. No eihän meillä vedetä jotai krääsää esille jostai ihme putkiloista, vaan meillä saunotaan, käydään kirkossa ja surraan, että miten pukki pääsee perille, jos ei ole lunta. Joulu on kyllä niin kovin erilainen ympäri maailmaa. Mun hyvään jouluun kuuluu lumi (hyvinä talvina), sauna ja puuro. Joillekkin se on taas lämmin sää, alkoholi ja lahjojen odotus yön yli. Ja KESÄloma.

Mutta töistä voisin puhua taas vaihteeks, koska elämästäni 89,37% on töitä. Keskimäärin. Huomenna on koko ravintola täynnä. Ollut jo pitkään täyteen buukattu ja silti ihmiset soittelevat päivittäin ja kyselevät, että saisko pöydän lauantai illaks. Ei, ei saa. "We are fully booked, sorry". Eli huomenna on tiedossa hauskaa juoksentelua ja takuuvarmaa on se, että en ainakaan valita, että on kylmä. Sen jälkeen kai vähän rauhoittuu tai no ehkä huomisen jälkeen mikään ei vaan enää tunnu missään. Sunnuntai-illan 36 hengen varaus tippu tänää 18 ihmiseen. Ilouutinen kieltämättä. Su-ti tulee 2 uutta tarjoilijaa ja siinähän nää uutiset oli. Jännää sinänsä, ku sitten pitää alkaa kouluttaa niitä ja ei tarvii enää olla 3-6 aikaan töissä yksin..

torstai 3. joulukuuta 2009

Oma netti kullan kallis

Vihdoinkin sain oman netin!

Nyt on tosiaan jo joulukuu. Hassua, että jossain päin maailmaa ihmiset ovat juuri aloittaneet kesänsä ja kesälomansa. Ehkä se on siksi niin outoa, koska meillä December on nimetty joulukuuksi ja June kesäkuuksi. Oikeastihan December sanalla ei ole mitään tekemistä joulun kanssa.

Englantiin tuleminen on laajentanut mun maailmankuvaa paljon. Nyt tiedän missä on mikäkin paikka, koska täällä on töissä ausseja, uusi-seelantilaisia ja etelä-afrikkalaisia. Tiedän nykyään paljon enemmän noista maista ja uskon, että myös he tietävät paljon enemmän Suomesta, esim. että Lapland ei ole erillinen maa, vaan että se on Suomen pohjoisosa tai että "moi moi" on "bye bye". Tarvitsi tulla vaan Englantiin niin selkesi koko maailma.

Tänään oli vapaapäivä ja vietin sen Lontoossa yhen meidän baarityöntekijän kanssa. (Ps. Jos nyt kirjotan ilman äätä ja ööta niin se johtuu siitä, että oon tottunu kirjottamaa ilman niitä..)

Käytiin luistelemassa Hyde Parkissa, kuinka kliseistä voikaan olla. Ei sillä, enpä oo ennen maksanut luistelusta! Luistimet sattuivat jalkoihin aikalailla, mutta olihan se kieltämättä aikamoinen kokemus ja vielä suurempi kokemus tälle mun kaverille, joka ekaa kertaa oli jään päällä!


Tämän jälkeen mentiin ihailemaan Oxford Streetin jouluvalaistusta (oikeesti vaan huomattiin, että on aika pimeä ja nyt ne valot näkyy).



Ja hei, täällä alkaa tulla kylmä. Sorsapuiston lampi oli jäässä yks aamu! Talvi tulee.