torstai 4. helmikuuta 2010

Äkkikevät

Näinhän tässä kävi, että takasin Enkkulaan piti palata. Suomessa oli kylmä ja paaljon lunta, Helsingissäkin melkein ennätysmääräiset 60cm. Tänne kun tuli niin näki vain märän asfaltin lentokentällä ja huomasi hypänneensä suoraan kevääseen. Siinä missä Suomessa puettiin päälle villapaitaa ja toppatakkia, saa täällä käyttää kevätvaatetusta. Eihän täällä nyt kuuma ole tai edes lämmin, mutta eipä kylmäkään. Ihana hypätä suoraan kevääseen ilman sitä loskaa ja räntää. Ensin on lunta puoli metriä ja sen jälkeen ei laisinkaan. Tietysti unohtui kokonaan vesisade, kun sitä ei hetkeen ole nähnyt ja tunnetustihan tämä on Englanti, joten vettä tulee päivittäin. Ei onneksi mitään kaatosadekuuroja, mutta sellaista pientä tihuutusta vähän väliä.
Tiistai-iltana lensin onnellisesti ja turvallisesti Englantiin. Lento ei ollut peruttu eikä edes myöhässä ja maahankin taidettiin laskeutua muutama minuutti ennen tarkoitettua laskeutumisaikaa. Eli viime kertaisia lentoja paremmin. Rytmi nyt sitten hurjan 2 tunnin aikaeron takia oli vähän sekaisin, nukkumaan menin klo 2 yöllä ja kuuden aikaan alkoikin jo sitten heräillä. Kahdeksan maissa ei enää unesta saanut kiinni (olihan Suomessa kello jo 10). Viime yönä tosin nukuin kellon ympäri ja klo 8 aikaan eilen illalla olin jo valmis unille.
Eilen oli ohjelmassa Croydon, taas vaihteeksi. Eli halpaa shoppailua ja ikuinen pastaruoka perinne yhdessä pubissa. Tuttua ja turvallista.
Vieläkin tekee mieli sanoa asioita suomeksi, mutta eiköhän tähän taas totu! Salatut Elämät-sarja täällä sentään näkyy, että pysyn yhdeydessa Suomeen. Muut nettitv:t ei suostu näyttämään ohjelmia Suomen rajojen ulkopuolella.
Että hengissä ollaan ja hyvällä mielin (siitä ettei ole -20 astetta ja senttiäkään lunta)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti