maanantai 21. helmikuuta 2011

Missä kärsivällisyys?

Tänään piti olla se suuri päivä, jolloin selviää mistä me löydämme itsemme syksyllä. Niiin, piti, mutta ei nyt sitten ollutkaan. Oon jo liian henkisesti valmistautunu siihen Turkkiin lähtöön, että onko sillä mitään väliä, tuleeko sitä sähköpostia vai ei.


Oon muutenkin ollu jotenkin uskomattoman kärsimättömällä tuulella pari päivää. Kalenteristani löytyy countdownit siihen, että koska äityli, täti ja serkku tulee tänne (johon on enää 8 päivää!!!!) ja sitten siihen, että koska seuraavan kerran pääsen Suomeen (viisaudenhampaanpoistoleikkaukseen, jes ja mahdollisiin työhaastatteluihin) ja siihen koska koulu loppuu ja sit sieltä löytyy muutama muukin loppulaskenta, joita en kyllä oota esim. kurssitöiden palautukset.


Mutta niiin, ei ne odotukset tähän lopu. Päivitän sähköpostiani noin 3minuutin välein, vaikka puhelinkin ilmoittaa uusista sähköpostiviesteistä. Haluan, että mulle kerrotaan, että saan jonku kivan työn. Oon tosiaan päässy eteenpäin tässä työnhaussa ja saanut muutaman vastauksenkin jo.


Mutta kuitenkin, kaikkea pitää aina odottaa. Ei jaksaaa... Tässä vielä Suomeen tulon (johon on vielä 3 kuukautta) kunniaksi kappale.



I've lost all my patience (if I ever had any). We were meant to receive an e-mail today telling us where we will do our study abroad periods, but noo, we didn't get it! I've been recently so unpatient anyway and I feel like there's too many things that I have to wait. I have so many countdowns in my calender: one for the arrival date of my mum, aunt and counsin (which is in 8 days!!!) and then countdown for my next visit in Finland (when they will remove my wisdom tooth eeeeek) and then one for when our 1st year finishes. I caaan't wait anything. Please time, roll on!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti