lauantai 19. maaliskuuta 2011

Lenkkeilijän arkea

Oon nyt vihdoinkin vaihtanut juoksumaton ulkona lenkkeilyyn, etenkin niinä päivinä kun aurinko paistaa. Oon vaan huomannut yhden erittäin ärsyttävän asian. Tuntuu, että nämä ihmiset eivät näe sitä lenkkeilijää tai sitten heitä ei vain kiinnosta, koska vaikka kyseessä olisi kuinka kapea polku/väli, niin latua ei anneta. Minulle, hiihtokansan kasvatille, tämä ei vain uppoa. Tänäänkin, monta kertaa juoksin puskan kautta, että juoruavat tädit tai koiraa taluttavat vanhukset saivat jatkaa ulkoiluaan ilman sivusuuntaista liikettä, jota myös kutsutaan väistämiseksi.


Sitten kun lähdin puistosta, niin jouduin juoksemaan kadulla ja yhdessä kohdassa perheen isä jopa huomasi, että jaahas, lenkkeilijä tulee, mutte ei tehnyt mitään ilmoittaakseen muille, että viitsittekö väistää. Siinä sitten jouduin pysähtymään heidän taakseen, kunnes pystyin ohittamaan.

Niinniinniiin, rinteessäkin takaa tuleva väistää. Mutta entä jos lenkkipolulla tulee vastaan? Eikö se olisi kunnioitettavaa astua puoli metriä sivuun ja antaa juoksijalle tilaa, eikä aiheuttaa turhaa pysähdystä hänen  juoksemiseen. Enkä nyt siis tarkoita, että mummot ojaan, että juoksija saa jatkaa, mutta jos siinä on 4 ihmistä vierekkäin, niin eikö yksi voi väistää hetkeksi muiden taakse? Nojooo, aiheutti suurta aggressiota juostessa, mutta ehkä pääsen tästä yli. Niin ja kysehän ei nyt ole niistä mummoista, vaan kaiken ikäisistä.


 Myös koirakammoisena pelkään, että ne mummin höpöpöpömussukat tulee ja puraisee multa puoli pohjetta irti, kun siellä vapaana juoksentelevat. Eihän sitä koskaan tiedä.

 

No kuitenkin, muuten lenkki oli ihan jees. Aurinko paistoi, oli lämmin, sopiva tuuli ja krookukset kukki. Aaahhh kevät.

Kuvat Googlesta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti