tiistai 10. toukokuuta 2011

Maanantaimeiningit

Mitäs kertoisin. No ensinnäkin, tänään oli ensimmäinen tentti. Ei mennyt ihan nappiin ja moni muukin ihmetteli kummallisia koekysymyksiä. Silti sain kolme ihan ok esseetä kirjoitettua, mutta ei niillä A:ta kyllä saa. Harmittaa, kun osasin alueen hyvin, mutta sitten en päässyt näyttämään taitojani. Ja mitäpä tuolla henkilöstöhallinnan tiedolla teen, kun en sille alalle edes halua. Ja no, unohdan kaiken muutenkin 2 päivän sisällä.



Toisekseen, yllätysyllätys, countdown jatkuu. Tällä hetkellä olen ruksinyt kalenteristani jo 18 päivää ja enää jäljellä on 8 päivää 7 tuntia ja 45 minuuttia. Aika on hurahtanut taas nopeasti ja viime viikko meni ihan ohi, kun ravasin vain kampuksella lukemassa ja urheilemassa. En kai oikein muuta tainnutkaan tehdä. Taisimme Iidan kanssa käydä urheilemassa maksimaaliset 6 kertaa koko viikon aikana.


Kolmanneksi... No ei ole enää mitään kerrottavaa. Voisin taas alkaa pakkailemaan laukkujani, koska en todellakaan nyt jaksa aloittaa taloustiedon lukemista torstain tenttiin. Tyhmää kun muistini toimii miten nyt toimii, jos edes toimii, kun kuitenkin kirjoitin lukion loppukokeissa taloustiedon ja silti unohdin kaiken. Luennoilla käynti toimi kertauksena ja joka viikkoinen testiin valmistautuminen syvensi, koska kertaushan on opintojen äiti. Mutta silti, nyt paria viikkoa myöhemmin pääni sisäinen muistikortti on jotenkin kummasti tyhjentynyt. Kummallista. No huomenna on kunnon kertauspäivä, kun mennään Iidan kanssa kirjastoon aamuisen Body Attackin jälkeen.

Mutta näin, elämäni on tällä hetkellä erittäin tylsää. Siihen mahtuu vain ruiskaurapuuron janoamista, tentteihin lukua, tentteihin lukemisen välttelyä ja urheilua.

Eli kiitäkää kahdeksan päivää, koska haluan nauttimaan British Airwaysin luksuslennosta (verrattuna Ryanairiin), lentoherkuista, Heathrow'n shoppailumahdollisuuksista (en oo käyny sillä kentällä yli 8 vuoteen, vaikka muilla Lontoon kentillä olenkin ollut ainakin kerran viimeisen vuoden aikana), niin ja tietysti Suomesta, lomasta, elämästä, kavereista, äidin ruuista, aidosta ja oikeasta ruisleivästä, Fazerista, saunasta, järvistä, omasta autostani, vain yhden kämppiksen kanssa jaetusta kämpästä (aaahhh tätä odotan kuin kuuta nousevaa), omassa kämpässä olevasta ilmaisesta pesukoneesta, leipomisesta, Tampereesta, maalaiselämästä kotona ja muutamasta muusta jutusta. Oikeasti voisin jatkaa listaa loputtomiin.

Tietysti tulen kaipaamaan Primarkia, halvempaa ruokaa, skonsseja (okei oon kerran syönyt, mutta himoitsen koko ajan ja näitä voisin kyllä leipoa itsekkin sitten Suomessa) ja ihan keskustassa asumista. Jos totta puhutaan, en jää kaipaamaan paljon mitään, koska kaikki kaveritkin lähtevät pois täältä.

Noniiiin, tää oli taas tämmönen Aiheesta saunakiuluun-postaus.

3 kommenttia:

  1. Kuulin vähän aikaa sitten, että BA:lla saa ottaa ylimääräsen laukun ruumaan vaivaisella 30 punnan lisämaksulla. Ajattelin vaan kertoa vinkkinä, jos sulla sattuis tulemaan ongelmia liikakilojen kanssa. Toi on mun mielestä niin halpa kun itse olen moneen kertaan SASlla joutunut maksamaan 30-50 euroa parista (!!!) lisäkilosta.

    VastaaPoista
  2. Hei kiitti vinkistä! Tällä hetkellä pakkaustilanne näyttää kyllä aika lupaavalta, vein nimittäin jo pari laukullista tavaraa Suomeen kuukausi sitten :D muuten olisin pulassa. Ja toisaalta tulee kerrankin karsittua ne turhat vaatteet pois ja vietyä kirppikselle!

    VastaaPoista
  3. "vain yhden kämppiksen kanssa jaetusta kämpästä (aaahhh tätä odotan kuin kuuta nousevaa)"

    oon kyllä aikoinani lukenut sun blogin läpi ja seurannut reaaliajassakin jo vaikka kuinka pitkään, mut nyt tuli kyllä jotenkin puun takaa - sulla on kämppiksiä?!?! miksei niistä oo koskaan mitään juttua? :D

    VastaaPoista