lauantai 8. lokakuuta 2011

Prinssien saaret (Prens Adaları/Kızıl Adalar)

Saatiin tänään vihdoinkin aikseksi lähteä Prinssien saarille. Itse lähdin Kabatasin satamasta ja Anne hyppäs saksalaisen kaverinsa kanssa mukaan Aasian puolelta Kadiköystä.


 Innostuin kuvailemaan lokkeja matkalla ja tämä kuva kyllä huvitti. Mitäpä sitä siivillä tekisi, kun voi lentää kuin sukkula?


Noin tunnin päästä saavuttiin ensimmäiselle saarelle. Tää näytti erittäin houkuttelevalta valkoisine taloineen ja hiekkarantoineen. Jatkettiin kuitenkin vielä matkaa.
 

Myös yhdeltä saarelta tarttui mukaan vanhus vesiskootterinsa kanssa. Mies roikkui laivan mukana vieressä ja perässä. Aikamoisia extremelajeja noi eläkeläiset täällä harrastaa.
  

Prinssien saarillahan ei ole autoja (lainkaan). Joten sähkömopot, pyörät ja hevoset on aika kovassa suosiossa. Itse asiassa, nähtiin pariautoa, mutta ne luultavasti kuuluivat joko poliiseille tai postille. Mutta olihan siellä rauhallista, ihan eri meininki kuin täällä mantereella.

 

Tää ruokailu olikin aika mielenkiintonen. Valittiin summan mutikassa ravintola, jossa ei ollu enkun kielistä menua. Noo, siihen tuli naikkonen kääntämään ja auttamaan ja päätettiin tilata kaksi Caesar salaattia ja yksi salaatti calamarilla (en nyt muista mikä toi fisu on suomeks). Noin 40min päästä saapuivat minun ja Annen salaatit, mutta tämä saksalaisnuorukainen jätettiin vain kylmästi odottelemaan. Hän sai ruokansa noin tunnin päästä ja salaatti näytti tältä.....


Eli calamareja ja jäävuorisalaattia. Aika hiljaseks veti. Oltiin just puhuttu, että sen on vaan pakko olla jotain erikoista, ku kestäny näin kauan. Hän sai kyllä sitten tomaattia ja kurkkua mukaan, mutta aika jäätävä kokemus. Ruokailua paransi vielä se, että meidän salaatit maksoivatkin Annen kanssa 20TL (n. 8e), vaikka kaikki muut menun salaatit maksoivat 6TL. Kunnon valitukset pystyyn ja jätettiin vaan maksamatta vedet + korppuja kuivuudeltaan muistuttavat leivät ja sanottiin naiselle, että ei kiitos enää ikinä. Selittelynä hinnalle oli se, että kun ei heillä ole tuollaista salaattia listalla, niin siksi se maksoi näin. Naureskeltiin vain, että joo, normisalaatit on 6TL, mutta sitten kana lisänä on 14TL. Jos muistaisin paikan nimen niin varoittaisin menemästä sinne. Ja muutenkin kannattaa varoa, ettei huojata tuollaisilla special ruuilla, joita ei ruokalistalla ole, koska hehän voivat keksiä ihan minkä tahansa hinnan.

 
 

Ruokailun jälkeen vuokratiin pyörät, maksettiin niistä koko päivälle eli klo 14-18 10TL (n. 4e). Yksi pyöristämme oli naurettavan surkea ja tietysti valitin tästä pyöränvuokraajalle. Mutta eipä tainnut herra ymmärtää, ku karjas vaan takas "Lady, finish or continue?" ja yritin kiivaasti selittää, että miten niin voisin jatkaa, ku tää takapyörä ei ees pyöri. Oikeasti saatiin kierrettyä se saari, vaikka ylämäet menikin kävellen (ei sillä, ois ne muutenki menny). Oli muuten kivat maisemat ja verrattuna Sisilian reissuun, niin lämpötilatkin hieman inhimillisemmät.

 

Tässä kuvassa yläpuolella tiivistyy aikalailla luokkaerot tai lähinnä se, miten epätasaisesti raha täällä jakautuu. Oon miettinyt tätä aika paljon, kun kaduilla menee uusia Porscheja ja vieressä ihmisiä suurine perässä raahattavine kärryineen keräämässä roskia saadakseen elantonsa. Aina ei mene nallekarkit tasan - ei ainakaan täällä.
 
 
 

Lähdettiin kotiin noin 4-5 tuntia myöhemmin onnellisina hyvästä päivästä. Oli kyllä rankka ja väsyttävä reissu, kun kaikk vain istuivat koko lauttamatkan lähes hiljaa nukahdellen. Kotiin tullessani huomasinkin olleeni reissussa kellon ympäri.

Niin ja me siis kävimme toiseksi viimeisellä saarella, Heybeliadalla, vaikka lautassa jotkut sanoivan sen viimeisen olevan paras. Seurattiin omien tuttujen neuvoja. Suosittelen itse ehkä käymään tarkastamassa sen viimeisenkin saaren, kun se taitaa olla Heybeliadaa suurempi ja siellä olisi mahdollisesti vielä enemmän näkemistä. Mutta jos siis Istanbuliin tulee, niin todellakin kannattaa käydä Prinssien saarilla. Kesäaikaan/turistikautena käsittääkseni kannattaa välttää viikonloppuja, koska lautat ovat erittäin täynnä, kun taas näin syksymmällä pystyi mennä lauantainakin, vaikka istumapaikat olivatkin tosi vähissä. Lauttamatka maksaa noin 2-4TL suuntaansa ja kestää reilun tunnin riippuen saaresta. Lautoille ostetaan "kolikko" eli token tai sitten maksetaan Istanbulkartilla. Lähtöjä on ainakin Kabatasista ja Kadiköystä. Aikataulut on vaikeampi löytää, mutta näin talviajalle (2011) voi käyttää näitä tai näitä ja toivon, että kesän aikataulut päivittyvät samalle sivulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti