maanantai 2. tammikuuta 2012

VAIHTO ISTANBULISSA - MITÄ JÄI KÄTEEN?

Kirjoitin tämän jo perjantaiyönä ja jätin odottamaan julkaisua. Nyt olen lähdössä juuri kentälle ja vieläkään ei tunnu missään.

Nyt kun vuosi on tiivistetty, niin voisin todeta jotain tästä erasmusvaihdostani. Takana on nyt 108 päivää eli kolme ja puoli kuukautta. Se on pitkä aika se. Kokemus on ollut aika vaihteleva; aluksi oli todella hankaalaa ja ikävä painoi päälle, koska takana oli elämäni paras kesä. Sitten totuin tähän elämään ja samaa rataa on jatkunut siitä lähtien. Paljon olen kohdannut kulttuurisesti uusia asioita ja joihinkin on mennyt hermot, jotkut ovat yllättäneet ja joistakin olen pitänyt. Niin kai se aina menee.

erasmus istanbulissa 

Kaiken kaikkiaan vaihto on ollut hyvä, vaikka paljon olen täällä blogissa puhunut lähdöstäni ja Suomeen menosta, mutta kai se on ihan normaalia ikävöidä. Olisin enemmän huolissani itsestäni, jos en kaipaisi Suomeen, vaan nauttisin täällä olostani paljon enemmän. Täällä olo on myös kasvattanut kaipuuta Aberdeeniin ja se vasta onkin positiivista, koska nyt sinne on tosi mukava palata ja nähdä taas niitä kavereita. Olen kuitenkin tehnyt vaihdostani omanlaiseni, enkä ole toteuttanut sitä peruskaavaa, joka erasmuslaisista yleensä on eli lähes joka päiväistä juhlintaa, opiskelemisen vähättelemistä ja kasoittain kavereita. Olen opiskellut ahkerasti, koska sitä vartenhan täällä loppujen lopuksi olen, urheillut paljon ja tutustunut joihinkin ihmisiin. Hieman harmittaa se, että kaveripiiri ja sosiaalisointi täällä oli erittäin vähäistä, mutta nyt kun olen lähdössä, niin lähtö on miljoona kertaa helpompaa, kun ketään ei jää kaipaamaan. Eli plus miinus nolla I guess.
 opiskelu istanbulissa

Yhden suuren asian tämä vaihto minulle opetti ja näin jälkikäteen olen kovinkin onnellinen tästä asiasta. Tajusin sen missä haluan olla ja tajusin mitä asioita haluan elämältäni tässä vaiheessa. Nämä varmaan ehtivät vielä joskus muuttua, mutta tässä vaiheessa tarvitsin näitä päätöksiä ja jotain varmuutta, koska ensi kesänä on tarkoitus muuttaa jonnekkin ja vielä syyskuussakaan ei ollut tietoa minne sitä hakisi harjoitteluun. Sitten jossain vaiheessa vaihdon alussa kaikki selkeni sekunnissa. Halusin yhtäkkiä Suomeen ja se ei johtunut mistään ikävästä, kuten olenkin jo kirjoittanut, vaan siitä kaikesta, mitä kaipasin elämässäni ja millaisen elämän halusin rakentaa. Tämä tunne oli ihana, vihdoinkin sain selvitettyä nämä suuret ongelmat. Astetta lievemmän samalaisen ahaa-elämyksen koin viime talvena, kun tajusin silloinkin haluavani kesäksi Suomeen, vaikka pitkään olin pitänyt sen ajatuksen pois päästäni. Tuntuu, että oli pakko mennä vielä astetta pidemmälle, jotta pystyin todeta varmasti, että ei se ruoho ole virheämpää siellä aidan toisella puolen.

Vaihtoni aikana olen tehnyt ihan käsittämättömiä reissuja. Mulla oli 3 kohdetta minne halusin päästä ja pääsin niihin kaikkiin. Kaikki paikat olivat jotain ihan uskomatonta ja olen niin onnellinen, että olen nähnyt noin upeita paikkoja. Normilomalle lähtiessä en ehkä jaksaisi vaivautua lähtemään tuommoisiin paikkoihin, jotka ovat aika kaukana kaikista turistikohteista, joten nyt sitten oli mainio mahdollisuus nähdä ne. Myös Istanbul on ollut upea. Olen nähnyt historiallisesti tärkeitä paikkoja, ihaillut joka ikinen päivä ikkunastani näkyvää Bosporin maisemaa ja kävellyt niissä maisemissa kampuksille. Olen myös lenkkeilyt mitä kauneimmissa maisemissa ja nähnyt ne kauniisti valaistut sillat iltaisin. Istanbul on todella kaunis (kun ei sada vettä), etenkin jos lähtee hetkeksi sieltä Taksimista ja ruuhkista pois.

 istanbul erasmus
 

Olen myös saanut opiskella yhdessä Turkin parhaimmista ja arvostetuimmista yliopistoista, Bogazicin yliopistossa, ja vaikka osa kursseista oli kuivempaakin kuivempia, niin siellä joukossa oli pari helmeä. Olen myös saanut uuden näkökulman ja oppinut asioita, joita Aberdeenissä en olisi ehkä oppinut. Amerikkalaistaustaisena yliopistona opetuksessa näkyy hieman vivahteita enemmän sinne suuntaan kuin Eurooppaan. Tietysti puhuimme paljon Euroopasta, mutta esimerkeissä USAa viljeltiin aika paljon ja yksi asia, jonka huomasin jo alussa oli Silicon Valleysta puhuminen. Oli luento mikä tahansa, niin aina tuli puhetta siitä. Olen myös kirjoittanut siitä nyt esseen ja vastannut tentissä kysymyksiin siitä, eli hieman on tullut sivistystä lisää siltä saralta. Olen myös oppinut kieltä, vaikka aluksi se olikin aika haastavaa. Ei ehkä käytännöllisin kieli, mutta jos joskus tulen uudelleen Turkkiin lomalle, niin tiedän ainakin paremmin miten ei tule niin helposti huijatuksi. Ja ainakin voin nyt lisätä CV:ni yhden kielen lisää kohtaan "Alkeet".

Bogazici yliopisto

Tietysti olen oppinut muslimikulttuurista paljon ja todistanut paljon ennakkoluuloisia väitöksiä vääriksi. Olen huomannut turkkilaisten ystävällisyyden ja avuliaisuuden, vaikka tälläkin saralla on pari kertaa tullut huomattua, että missä menee raja. Olen syönyt ihan uusia ruokia ja joihinkin olen jopa tykästynyt. Olen käynyt basaareissa, olen kulkenut dolmuksilla, olen ollut kattoterassibileissä, olen käynyt hamamissa, olen ollut Bosporilla risteilyllä kahdesti (kirjoitusvaiheessa vasta kerran) ja olen käynyt Aasiassa. Olen tehnyt niin paljon.


Kuten jo sanoin, vaihtoni Istanbulissa on kaiken kaikkiaan onnistunut. Ja eihän mun todellakaan tarvinnut juhlia jatkuvasti tai tutustua sataan ihmiseen vain sen takia, että tämä on erasmus. Tein niitä asioita joista nautin ja elin niin kuin hyvä oli. Jokainen tyylillään, vaikka on tämä vaihdossa olo muuttanut mua aika paljon rauhallisemmaksi ja ehkä jopa hitusen järkevämmäksi. Eiköhän nämä pian taas korjaannu :D Vaikka jossain vaiheessa epäilin, että valitsinko väärän kohteen, niin voin todeta, että en valinnut. Tämä paikka kiinnosti mua jo heti, kun näin sen vaihtoehdoissa ja jos olisin lähtenyt jonnekkin muualle niin olisin ihan varmasti ajatellut, että Istanbul olisi ollut paljon parempi. Nyt ollaan asuttu suurkaupungissa, nyt ollaan koettu liikenneruuhkat, nyt ollaan nähty eri kulttuuri ja erilainen ympäristö. Nyt voi sanoa, että olen elänyt sen mikä pitkään olikin haavena, jotain joka olisi niin erilaista kaikkeen aikaisempaan verrattuna.

2 kommenttia: