keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Pikatreffailua

Nyt voin tunnustaa mihin viittasin eilen sanoilla: "vietän illan Iidan kanssa. Ja ehkä parin muun. Siitä ehkä huomenissa lisää..", koska emme päätyneet Iidan kanssa istumaan vain kaksin tyhjissä pöydissä. Lähdimme siis pubiin speed deittaamaan, eli pikatreffeilemään. Tämä tapahtuma saattaa olla tuttu telkkusarjoista tai leffoista, mutta Suomessa tätä harvemmin kai harrastetaan. Wikipediaan turvautuen speed dating on (pahoitteluna englannin kieli):

Speed dating is a formalized matchmaking process or dating system whose purpose is to encourage people to meet a large number of new people.

Loppujen lopuksi paikalla oli niin paljon väkeä, että saadakseen kaikki treffailemaan, järjestäjien piti pitää 3 kierrosta. Itse pääsimme jo ensimmäiselle. Meille jaettiin laput, joissa kyseltiin hieman tietojamme sekä laput, jolle saimme arvostella jokaisen treffikumppanin numerolla 1-10. Ohjeina oli olla kysymättä peruskysymyksiä, eli mikä on nimesi, mistä olet kotoisin, missä yliopistossa/töissä olet ja paljonko tienaat. Säännöistä huolimatta moni kyllä kyseli näitä kiellettyjä, ehkä jopa tärkeimpiä, kysymyksiä sen 3 minuutin juttelun aikana. Jokainen meistä sai myös emergency cardit eli laput, joissa oli 3 kysymystä pelastamaan hiljaiset A-hetket. Ja ne kysymykset olivat kyllä outoja, kuten "Miksi jääkaapissa on valo, mutta pakastimessa ei?" tai "Jos saisit aikakoneen, minne ja mille ajalle matkustaisit?" Mutta harvemmin niiden apuja edes tarvitsi.

Kuva
Kuva
Itse lähdimme Iidan kanssa kokeilemaan deittailua idean hauskuuden takia ja tosi moni olikin onneksi tällä samalla linjalla. Seasta löytyi muutama, hmm, hieman erikoisempi kaveri, joilla oli jo varmaan vaimonmetsästys menossa. Niiden kanssa ne 3 minuuttia menivät aika harvinaisen hitaasti. Sain myös paljon kyselyä Suomesta ja yksi innostui kyselemään, että kannattaako Lappiin lähteä kanoottireissulle. (Ps. Tottakai kannattaa!) Eli keskustelu oli tosi yleistä, eikä siinä enimmäkseen ollut edes mikään kumppanin metsästys kyseessä. Enemmänkin juttuseura, hauskanpito ja uuden kokeileminen.

Kierros meni nopeasti. Naiset istuivat ja miehet kiersivät pöytiä. Olisimme halunneet uudelle kierrokselle, mutta kamalan treffaajamäärän vuoksi päädyimme vain istuskelemaan pubissa ja juttelemaan joillekkin 3 minuutin tutuillemme.
Kuva
Kaiken kaikkiaan. Ilta oli tosi hauska ja takana on elämäni hauskin ystävänpäivä. Jos ikinä kenelläkään on mahdollisuus lähteä pikadeittailemaan niin suosittelen sydämeni kyllyydestä. Toivon, että tämmöinen tapahtuma järjestetään pian uudestaan Aberdeenissä ja saamme ottaa uusinnan. Tuon kautta voi löytää hyviä ystäviäkin, mutta kumppanin löytämistä jäin itse hieman epäilemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti