torstai 2. helmikuuta 2012

Torstai on todellakin toivoa täynnä

Tää päivä on ollut erittäin random. Tuota sanaa suomen kieli muuten kaipaa, ei sattumanvarainen tai umpimähkäinen (sanakirjani tarjoamat vaihtoehdot) kuvasta täydellisesti sitä millainen tämä päivä oli. Päivällä raahauduin puuduttavalle luennolle, joka sai minut taas vaihteeksi epäilemään valitsemaani ainetta ja tästä seurauksena raapustan pian meilin jollekkin joka voisi auttaa. Mutta tästä joskus lisää, jos saan jotain tehtyä asialle.

Luennon jälkeen törmäsin Larissaan, joka oli suunnitellut tulevansa "hakemaan" minut kampukselta, kun oli itse sinne jotenkin vapaapäivänään eksynyt. Nooo, lähdin hänen ja googlemapsin kanssa suunnistamaan turkkilaiselle ravintolalle, jonne soitin eilen avoimesta työpaikasta. Tarkoituksenani oli vain käydä heittämässä sinne CV ja täyttää jokin hakemus, mutta 20 minuuttia myöhemmin kävelin sieltä ulos työpaikka taskussani. Olin "haastattelun" aikana jo niin itse varma, että kyselin palkoista ja kaikesta muusta. Ihan virallisesti paikka ei vielä ole mun, koska jos he eivät pidä minusta ja minä en pidä heistä/työstä, niin duuni loppuu siihen. Mutta näillä aloitetaan ja ensi tiistaina olisi ensimmäinen vuoro. Siinä itsevarmuuden aallossa päätin vielä kieltäytyä viikonlopun töistä ja aloittaa vasta rauhallisempana aikana, mutta se näytti sopivan naikkoselle ihan hyvin. Ja saanen vielä painottaa, että kyse ei ole peruskebabmestasta vaan yllättävän hinnakkaasta (menee jo yli Suomen hintojenkin) ja tyylikkäästä ravintolasta, jossa turkkilainen ruoka kohtaa brittiläiset ranskikset ja sandwichit.

Kuva

Tämän jälkeen pyörittiin keskustassa ja mentiin Larissalle. Hän skypetti porukoilleen samalla aikaa, kun minä samalla koneella facebookkasin oman äitini kanssa. Se siitä sosialisoinnista toistemme kanssa. Klo 21 kävimme vielä katsomassa läheisimmän kuntosalin, Aberdeen Sports Villagen, joka on ihan Larissan kulmilla ja mun luota vartin kävelyn päässä. Ajattelin liittyä sinne, kunhan tänään temppuillut selkäni suostuu yhteistyöhön. Ihanaa, kun ei enää tarvii raahata salikamoja Garthdeen kampukselle asti ja suunnitella päivää niiden kamalien bussimatkojen kautta.

Että tällainen päivä tänään. Huomenna on jo viikko Aberdeenia takana ja paljon kivaa edessä!

2 kommenttia:

  1. Sä asut kyllä sitten ihan mun lähellä! :D Mullakin on about 5 min Morrisonille ja 15 Asdaan, ja ASVkin on sen about 15min päässä :) Ehkä törmätään sitten siellä kun jos kortin hankit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, törmäillään varmaankin :) tuntuu, että siellä käy paljon tuttuja! Ellei törmäillä jo jossain tässä muilla hoodeilla, ku varmaa asut sit ihan naapuris..

      Poista