torstai 15. maaliskuuta 2012

Ei enää kauan!

Apua, tänään se kolahti kesken taloustiedon tunnin; 2 viikkoa ja olen jo Suomessa. 2 viikkoa, ihan käsittämätönta, koska serkkuni lähdöstä on vasta sama aika! Tein sitten vihdoinkin sen päivälaskurin kalenteriini eli nyt kai se loman odotus sitten virallisesti alkoi. Sovin myös ensimmäisen kesätyöhaastattelun tänään. Ei ole omaa alaani, mutta työ kuin työ tarkoittaa rahaa ja sitten voin kesän ajan etsiä sopivaa harjoittelupaikkaa ensi vuodelle. Voisinkohan jo kiskaista laukun hyllyltä alas ja alkaa pakkaamaan? Viime vuonna tähän mennessä olin varmaan jo pakannut, mutta silloin olinkin aikamoisissa paineissa, että miten saan kaiken tavaran Suomeen, kun olin hamstrannut sitä jo Englannissa ja tuonut vielä Suomestakin lisää joululomalla. Nyt ei ole sitä ongelmaa, suurin suru on vain se, että mistä viitsin luopua siihen asti, että pääsen toukokuussa Suomeen.


Lomani aikataulutukset ovat vielä suht avoimena,  mutta tiedän viettäväni aikaa Tampereella sekä kotikonnuillani. Niin se Suomiloma aina menee. Tampereella käyn haastattelussa, ehkä teatterissa, bambuhieronnassa ja hengailen tuttujen naamojen seurassa. Porukoillani aion sitten vain ottaa rennosti, se kai se loman olennaisin tarkoitus onkin, että jaksan sitten vielä loppupuristuksen tämän lukukauden kanssa.

Sain muuten töistäkin lomaa. Olin jo varma, että jos pyydän 2 viikon lomaa, niin mun tarjoilut on tarjoiltu tuolla raflassa, mutta sainkin vastaukseksi hymyn ja toteamuksen, että ei tässä mitään ongelmaa pitäisi olla. Hyvä näin, voin tienata vielä hetken ja sitten vaikka lähteä lomalle (tai lukea tentteihin).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti