keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Goodbye stress, welcome Helsinki

Kirjoitin tekstin eilen ja nyt voin vihdoinkin julkaista! Viime hetkellä tuli vielä muutama muuttuja, kun tuli aika jännä työhaastattelukutsu, jonka päätin sitten kuitenkin hylätä. Nyt olen jossain lievässä shokkitilassa, koska tämä on niin varmaa, vain allekirjoitukset puuttuu. Eihän harjoittelu tulevaisuuttani määrää, vaikka onkin hyvin tärkeä.

Tämä koko kevät on ollut loppumatonta stressiä ja mitä lähemmäs kesä tuli, sitä enemmän työharjoitteluun liittyvä stressi kasvoi. Tämän olettekin varmaan kyllä huomanneet. Toiset löysivät työpaikkoja, kirjoittivat sopimuksia ja minä vain lähetin hakemuksia hakemuksien perään. Pahinta on pelätty, parempaan ei ole uskaltanut toivoa ja Aberdeenin syksyyn on valmistauduttu. Anteeksi, siis oli valmistauduttu. Enää ei valmistauduta. Eilen Espoossa kartanlukuhetken aikana sain puhelun Helsingistä, jossa olin käynyt viikkoa aiemmin haastattelussa. Olin jo menettänyt toivoni jollain tasolla, koska puhelu tuli päivän myöhässä ja toisaalta odotin, että hetken vielä viivästyisi, että voisin käydä katsomassa tämän toisen paikan Espoossa. Sain sitten aikaa miettiä torstaihin asti, vaikka eihän siinä sitten pahemmin aikaa enää tarvittu. Ajatukseni kääntyivät taas kerran päälaelleen ja tykästyin siihen aiempaan kakkosvaihtoehtoon, kun taas lempparini tipahti hopeasijalle. Eli Espoo-visiittini teki päätöksestä vielä helpomman.

Olen lupaillut koko kevään vaikka mitä: loputonta hymyilyä, positiivista viikkoa, ikuista optimistisuutta ja melkein jopa kuuta taivaalta sille päivälle, kun se työ minulle napsahtaa. Siinä vaiheessa se kyllä lähinnä oli, että jos napsahtaa. Ja nyt onkin semmoinen olo, että kaikki stressi on poissa, elämä on aurinkoista ja asiat ovat parempaakin paremmin. Tätä päivää olen odottanut ja tästä päivästä olen haaveillut niiiin pitkään.

Työ itsessään on tietyntyyppistä markkinointia ihan Kampin läheisyydessä mukavassa ja kodikkaassa toimistossa. En halua tästä asiasta sen enempää puhua täällä kuin, että haastattelun aikana ja toimistossa käydessä pidin siitä mitä näin ja kuulin.

Elikkä destination on nyt tiedossa, syksyllä kutsuu Helsinki! Olen niin käsittämättömän uskomattoman onnellinen ja innoissani. Helsinki, vuosi samassa kaupungissa, sisustaminen, uudet maisemat, uudet ihmiset ja silti tämä kaikki täällä Suomessa vain junamatkan päässä kodista ja Tampereesta. Vielä on edessä tietty kasa paperihommia, joiden haasteena on se, että kaikki pitää saada Aberdeeniin. Sinänsä enää pieni murhe, kun vihdoinkin on se työ.

Jos nyt voisin ja taittuisin niin taputtaisin itseäni selkään ja sanoisin: Well done, you made it!

kuva

6 kommenttia:

  1. Hieno homma, onnittelut työharjoittelusta!!

    VastaaPoista
  2. onnee hei harkkapaikasta! hyvä, että suunnitelmat selkenee ja saat jonkun viitoitetun tien kuljettavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) joo, vihdoinkin mieli lepää! (seuraavaksi kaikki paperihommat, kämpän etsiminen, muutto -stressi vuorossa!)

      Poista