torstai 28. kesäkuuta 2012

Urheilutonta elämää

Nyt on menossa aika pitkäkestoinen ärrinmurrin-fiilis. Oon kevään ajan tässä surkutellut polveani ja nyt se on  sitten käyty näyttämässä lääkäris, ultrattu, röntgen-kuvattu ja tilanne sen kun pahenee eikä siinä näy mitään vikaa. Ensi viikolla menen nyt sitten Tampereella yksityiselle, jos he keksisivät jotain. Sitten oli kahden viikon flunssa ja salikortti loppui sopivasti tänään, hmph. Mulla on siis nyt todella urheiluton kausi menossa ja olo on kuin multa eli lapselta ois viety tikkari. Ei voi juosta, ei voi jumpata, ei voi nyrkkeillä uusilla välineillä ja jalan taittaminenkin jo sattuu. Ja tällä yläkropan ja vatsojen treenaamisella ei motivaatio kauaa kovin korkealla pysy. Olen myös erittäin Kaikki tai ei mitään-luonteinen ihminen ja nyt kun en voi urheilla vapaasti, niin syöminen on karannut käsistä. Tämä saa minussa aikaan vielä suurempaa masennusta. Niin ja toi rafladuunikaan kaikkine herkkuineen ei kamalasti pelasta tätä tilannetta. Oisko se sit talvikuntoon 2012.. tai 2022? Kunpa vain polvi paranisi ja pääsisin nauttimaan niistä myöhäisistä kesäyölenkeistä, joista olen haaveillut. Odotan siis sitä päivää, kun voin päättää postauksen taas sanoihin "Nyt lenkille!". 


Kaiken tämän tylsyyden lisäksi elämässäni ei ole muuta kuin työ. Kävin tänään kyllä toisella tankotanssitunnilla ja thank god se oli viimeinen maksettu. Never again sillä se on ihan liian teknistä ja vaatisi paljon aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti