keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Arjen karkeutta

Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että älkää muuten ostako tuota kuvissa olevaa teetä. Sen jälkeen, kun on juonut turkkilaista Chai-teetä, vielä vihreää semmoista, niin kaikki ja etenkin Liptonit eivät vain maistu oikealta. En vain raaski juoda viimeistä turkkilaista Chai-teetäni tuolta kaapista. Pitäisiköhän lähteä Istanbuliin? Ainiin ja hei, viikon päästähän olen jo Roomassa! (tai ainakin jossain ilmassa/välipysähdyksellä).


Tämä viikko on ollut, hmmm, aika väsyttävä. Maanantaina ja eilen tein yhteensä lähes 20 tuntia töitä, kun dedis koitti tänä aamuna. Nyt se on done and dusted ja voin palata tavallisempiin tehtäviin. Niitä onkin ehtinyt kerääntyä, huoh. Töiden lisäksi pitäisi jaksaa hoitaa yksi nettikurssi. Aihetta en edes muista, koska kurkkasin sen vain nopeasti joskus kuukausi sitten. Rooman reissun jälkeen muistaakseni on pari päivää aikaa tehdä jotkut nettikokeet ja raportin palautus tammikuun alussa. Koko syksyn aineistotkin pitäisi kai lukea jossain välissä. Miten ihminen, joka on työharjoittelussa voisi muka jaksaa tehdä yhden kurssin sen jälkeen, kun on pysynyt opiskeluista erossa jo puoli vuotta? Saanen tähän väliin muistuttaa, että yliopistoni opintosuunnitelma on suora ja selkeä: sinä teet kurssit, jotka käsketään. En tunne sanaa valinnanvapaus.


Nyt juon tuon kurateen ja lähden juoruilukävelylle. Sitten pitäisi siivota, kun kokkailen yhden kaverin kanssa huomenna täällä. Onneksi on edes paljon syitä välttää sen kurssin tekeminen, sillä viikonloppukin menee pikkujouluissa ja katsotaan, jos tanssijalka nousisi sängystä lauantainakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti