keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kynnyksen yli ja siitä eteenpäin

Olen ollut koko viikon jotenkin todella väsynyt ja tänään sitten kaaduin heti syötyäni sänkyyn nukkumaan tehotorkut, jotka mun kielellä tarkoittaa liian pitkiä päiväunia, joita ei edes herätyskello katkaise. Siinä puoli kahdeksan aikaan silmiäni availlessa kyseenalaistin aiemmin tekemäni päätöksen; voinkohan sittenkään vielä mennä salille, kun ehkä on vielä flunssaa ja ehkä vähän liikaa nenä niiskuttaa. Ehkä jään vielä kotiin, koska jäin eilenkin. Ehkä parempi jäädäkkin kotiin. Ehkä on ihan ok vain syödä ja nukkua tänäänkin. Sitten heräsin ja tajusin, että se ei ole ok, koska olen halunnut urheilemaan viimeiset kolme viikkoa niin paljon. Kampesin itseni ylös, heitin kamppeet päälle ja äkkiä ovesta ulos ennen kuin ehtisin muuttaa mieleni. Onneksi sali on niin lähellä, muuten en olisi ehkä jaksanut lähteä.

Nyt jälkikäteen kiitän itseäni, että lähdin. Tulin kotiin, tein suklaa-toffee proteiinirullia, nautin niistä täysin rinnoin ja istuin tähän sohvalle katsomaan Salkkareita. Ihana olo. Olen kaivannut tätä oloa niiiiin paljon.


Nyt kun on laiskuuden ja kuntosalin välinen kynnys ylitetty (ja flunssa selätetty) niin odotan innolla jatkoa. Sairaana ollessani päätin, että muutamasta seuraavasta kuukaudesta tulee tehokkaita. Suklaat jäävät kauppaan, lounaita alan valmistaa enimmäkseen itse, treenejä on minimissään 4 kertaa viikossa, ruokailuajat säännöllisempiä, annoskoot normaalimpia ja ehkä saan aloitettua ne kuuluisat aamucardiotkin. Onneksi pian sulaa lumet ja voi aloittaa taas porrasjuoksut ja puistonyrkkeilyt.

Uskon, että urheilu ei kuitenkaan tule olemaan se ongelma, vaan ne herkut, töissä syödyt lounaat, sunnuntaibrunssit, leffanamit ja kaikki ne nyt on huono päivä, nyt olen oikeutettu syömään suklaata -fiilikset. Tästä huolimatta tiedän kuitenkin, että pystyn tällaiseen muutokseen, kun vain asetan itselleni selkeitä päämääriä. Kyse kun ei ole kuitenkaan mistään totaalikieltäytymisestä. Kesän ensimmäinen jäätelö vasta kesäkuun alussa synttäreilläni? Herkkupäivä kerran viikossa?

Odotan innolla millaisia muutoksia tulen näkemään energiatasoissani (jotka on nyt iiiihan nollassa selkeesti) sekä ulkonäössäni. Tavoitteena ei todellakaan ole mikään kesäkuntoon 2013, vaan lähinnä katsoa mihin minä pystyn ja mitä saan irti omasta kehostani. Kesäkunnot ovat mielestäni muutenkin aika yliarvostettuja, koska Suomen kesä sallii yleensä yhden rantapäivän, jonka viettää kuitenkin töissä. Ja hei, ne samat ihmiset katselee meitä kaikki ne muutkin 9 kuukautta vuodesta, niin miksi juuri kesällä pitäisi olla kunnossa?

Loppuun vinkkinä voisin todeta, että itseäni ainakin motivoi hurjasti Instagramissa olevat urheilijat, terveystyypit, kokkailijat ja kaikki aiheeseen liittyvä. Aamulla kuudelta salille herätessäni tai töistä väsyneenä kotiin tullessani motivoidun tuplasti, kun näen jonkun treeniin liittyvän kuvan, upean kropan tai herkullisen ja terveellisen ruoan. Olen huomannut, että omakin Instagramini tuppaa täyttymään juuri näistä aiheista. Eli minuakin saa seurata: jenninuor :)

Jep, tästä se nyt lähtee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti