keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Kun herkuttelu jääkin päälle

Blogissani vilisee paljon urheilupostauksia, kuvia terveellisistä herkuista ja kovaan itsekuriin viittavaa tekstiä. Olenkin itse asiassa pysynyt erittäin hyvin ruodussa maaliskuusta lähtien ja sallinut itselleni muutaman kerran kuussa aimoannoksen herkkuja. Se on kuitenkin aina rajoittunut vain siihen yhteen päivään ja seuraavana päivänä on palattu arkiseen ruokailuun ja urheiluun. Nyt viime torstain ja perjantain välisen mökkireissun jälkeen herkuttelu tuntui kuitenkin jääneen päälle. Huomasin joka ilta ajattelevani, että huomenna sitten keittoa ja kevyttä ruokaa. Usein myös urheiluttomat päivät aiheuttavat omalla kohdallani repsahduksia, enkä todellakaan tiedä miksi. Eli tämän viikon saikkuilu ei todellakaan ole auttanut tätä asiaa yhtään, sillä vaikka aamu saattoikin alkaa hienosti puurolla, niin lounaalla saatoin kiskoa kamalan määrän ruokaa ja maanantaina hain vielä irtokarkkejakin. Ei todellakaan minun tyylistä. Kamalinta tässä on se, että sen syömisen jälkeen on aina ihan kamala olo, morkkiksesta puhumattakaan.

Maanantai-iltana sitten päätin, että nyt tämä ihan oikeasti loppuu ja kirjoitin itselleni ylös seuraavan päivän ruokailut. Tämä tuntui todellakin toimivan. Keittiökaapin ovessani komeileva räikyvän pinkki post it-lappu suorastaan kiljui, että nyt syöt, tätä voit syödä ja älä vaan napostele. Kotona saikkuillessa ei oikein tunnu edes tulevan nälkä, mutta minä vaan rakastan ruokaa ja rakastan erilaisten ruokien kokeilua. Eli nyt on siis palattava taas ihan alkuun ja mietittävä taas kerran, että mitä syön ja milloin syön. Vielä muutama viikko sitten tämä oli itsestäänselvyys, mutta heti kun arkirytmi töiden ja urheilun välillä hajoaa, niin tuntuu katoavan kaikki kontrolli.

Tiedän, että repsahtaminen on inhimillistä, mutta jos tuloksia haluaa niin kaikella täytyy olla rajansa. Onneksi olen kuitenkin vain ihminen ja en todellakaan tähtää mihinkään kisoihin, niin yksi tuhlattu viikko ja mahdolliset lisäkilot eivät tuhoa koko uurastustani. Kunhan nyt pääsen takaisin urheilun pariin ja arkeen niin nämäkin haasteet unohtuvat! Alkaakin olla jo aika kova ikävä lenkkipoluille ja salille.

kuva kuva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti