maanantai 13. toukokuuta 2013

Vuosi Suomessa

Hyvin usein uusiin ihmisiin tutustuessani joudun selittämään, että oikeastaan asun ulkomailla ja olen täällä nyt vain työharjoittelun verran. Ja koska olen toistanut tätä juttua samalla kaavalla alusta asti, olen tottunut ajattelemaan, että palasin vasta hetki sitten Suomeen ja lähden vasta pitkän ajan päästä pois. Kuitenkin nyt toukokuussa olen herännyt tähän tilanteeseen ja tiedostanut sen, että siitä on jo melkein vuosi, kun tulin Suomeen. Siis vuosi! Vastapainoksi tietysti jäljellä oleva aikani vain lyhenee päivä päivältä.

Miltä minusta on sitten tuntunut olla Suomessa? No, hyvältä. Viime kesähän meni Tampereella stressatessa työharjoittelupaikkaa ja muuttoa. En oikeastaan edes muista viime kesästä kamalasti muuta kuin, että vettä satoi ja olin paljon töissä. Kulutin myös suuren ajan odottamalla Helsinkiin muuttoa ja suunnittelemalla kaikkea tulevaa sen sijaan, että olisin nauttinut siitä hetkestä ja niistä ihmisistä.

Helsingissä vietettyyn aikaan on taas mahtunut todella paljon. Olen kokenut tunneskaalaa lattiasta kattoon ja lopulta ehkä asettunut johonkin siihen väliin, siihen kaikista optimaalisimpaan tilaan. Kaikista näistä vaiheista huolimatta olen nauttinut joka päivä tästä kaupungista ja tästä maasta. Kylmimpinä ja lumimyrskyisimpinä päivinä olen tosin saattanut kirota tämän maan aika alas, mutta tältä nyt tuskin olisi voinutkaan välttyä.


Olen ennenkin kirjoittanut tästä, mutta siis ensimmäistä kertaa vuosiin yksi kaupunki oikeasti tuntuu hyvältä. Jopa niin hyvältä, että syksy hieman pelottaa ja mietityttää. Miltä tuntuu laittaa Helsinki-elämä pauselle? Millaista on palata Aberdeeniin? Pääsenkö enää takaisin Helsinkiin vai kuljettaako elämä minut taas jonnekkin ihan muualle? Tai onko Helsinki enää edes samanlainen, kun ja jos palaan? Ei olisi nimittäin ensimmäinen kerta, kun palattuaan kaikki onkin erilaista ja se hyvä tunne on poissa. Vaikka siis kyseessä onkin enää yksi lukuvuosi, niin moni asia on jo nyt näin varhaisessa vaiheessa alkanut mietityttämään. Onneksi edessä on vielä vuoden paras aika ja aion todellakin nauttia siitä täysillä, koska tällä hetkellä tämä tuntuu hyvältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti