perjantai 23. elokuuta 2013

Maailma avoinna

Näiden suurien muutosten keskellä on tullut pohdittua aika paljon elämää, unelmia ja tulevaisuutta. Kun ensi kesänä kietaisen kaavun päälleni ja nappaan todistuksen kouraan, niin yhtäkkiä minulla onkin taas koko maailma avoimena. Jopa avoimempana kuin koskaan ennen, sillä nyt järki ei enää huutele pääni sisällä, että sinun on pakko mennä takaisin kouluun ja hankkia itsellesi koulutus.

Mitä sitten haluaisin tehdä? Missä edes haluaisin olla? Olen lähiaikoina todennutkin moneen Aiotko palata Suomeen -kysymykseen, että Jaa-a. Vuoden Suomessa olon jälkeen ei tämä yhtäkkiä tunnukkaan enää niin omalta jutulta, vaikka jossain vaiheessa vuotta olinkin vahvasti sitä mieltä, että this is it. En todellakaan sano sitä, etten viihtyisi täällä, mutta levoton sieluni kaipaa jotain erilaista, vaihtelua, lämpimämpää talvea, kokemuksia, unelmien toteuttamista ja sitä, että vanhana voin olla onnellinen ja ylpeä, että tein sen kaiken. Olen viime aikoina haaveillut Lontooseen takaisin muuttamisesta, työskentelystä harjoitteluni alalla, maisteriksi opiskelusta Ruotsissa ja Ausseihin pidemmäksi ajaksi lähtemisestä. Hyvin todennäköisesti Vietnamin reissun jälkeen olen myös himoitsemassa Aasiaan. Ja jos totta puhutaan niin nämä kaikki haaveet, jopa se Aasia, ovat todella mahdollisia. Tykkään unelmoida ja paljon, mutta pyrin siihen, että asiat eivät jäisi vain sille haaveilutasolle.


Onneksi tässä on vielä vuosi aikaa miettiä. Ja toisaalta, enhän minä viime vuosina ole kamalasti suunnitellut. Olen vain löytänyt itseni aina eri maista ja kaupungeista. Ja hyvinhän tämä näinkin on mennyt!

Kuvat eiliseltä iltakävelyltä Mustikkamaalla. Kyllä kesäinen Helsinki vaan on kaunis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti