perjantai 15. marraskuuta 2013

Viikonloppuillat esseiden äärellä, eikä haittaa yhtään

Kenellekkään ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, miten paljon minulla on tällä hetkellä kouluhommia. Huomasin kuitenkin, että itseäni ei tämä työmäärä oikeastaan haittaa. Tottakai toivon keskimäärin kymmenen kertaa päivässä, että kunpa voisin vain sulkea tuon tiedoston ja tehdä mitä ikinä haluaisin. Mutta toisaalta, mitäpä minä tekisin?

Tällä hetkellä pyöritän elämääni koulun, salin ja kodin välillä ja olen yllättävänkin tyytyväinen tähän tilaan. Kesällä elämäni pyöri vahvasti urheilun parissa ja välillä mietti, että entä jos muuttuisi laiskaksi ja tekisi kaikkea muuta kuin urheilisi. Pienessä flunssassa ollessani kuitenkin huomasin, että heti kun urheiluarki katkeaa niin päivistäni tulee yllättävänkin hiljaisia. Eli jos nyt en painaisi menemään kouluhommien parissa niin ehkä sitten vain katsoisin televisiota ja urheilisin itseni ylikuntoon. Ainoat täällä asuvat tuttuni nimittäin painavat samaa tahtia esseiden parissa ja ei heilläkään sitä luppoaikaa tunnu kamalasti olevan.


En myöskään koe, että viikonloppuisin kuuluisi pitää vapaata kouluhommista ja rellestää menemään. Tottakai olisi ihanaa nauttia rauhallisista viikonlopuista ilman jatkuvaa stressiä tekemättömistä hommista, mutta ei minua oikeasti yhtään haittaa, että istun nyt perjantai-iltana pohtimassa induktiivista ja deduktiivista päättelyä. Tai että istun tässä varmasti huomannakin ja monena muunakin viikonloppuiltana. Aihe ei sinänsä nyt yllättäen sytytä, mutta eipä tässä muuten vilttiin kääriytyneenä, sohvalla epäergonomisessa asennossa olemissa kamalasti valittamista ole. Välillä selailee hieman nettikauppojen tennarivalikoimaa ja toisella silmällä kuikuilee aina päällä olevaa televisiota. En tiedä miksi, mutta aina näin yksin kotona ollessani telkussa pyörii jatkuvasti CSI tai joku muu rikossarja. Nuo rikossarjat ovat tämmöiseen toisella silmällä katsomiseen ihan surkein valinta, sillä kun hetkeksi hairahtuu muualle (esim siihen esseen pariin) niin koko juoni on hukassa. Teini-iässä ollessani katsoimme perheen kanssa aina keskiviikkoisin saunan jälkeen yhdeksältä telkusta jonkun rikossarjan. Eli ehkä tämä seuranani oleva CSI tässä tekee oloni kotoisaksi kaikilla niillä ällöillä lähikuvilla ja kummallisilla murhamotiiveilla. Oli miten oli, minulle riittää viikonloppuviihteeksi ja -seuraksi verkkarit, CSI ja essee. Sitten kun valmistun, aion pitää lomaa kaikkien näiden kouluhommien ääressä vietettyjen tuntien edestä. Eli nyt painetaan vain täysiä menemään, oli perjantai-ilta tai maanantaiaamu!

Kuvituksena toimii eiliseltä illalta muutama kuva. Oli todella mukava ilta, pääasiassa Iidan seurassa. Tulipa lähdettyä jopa baariinkin noin kolmen kuukauden tauon jälkeen. Nyt väsyneenä voinkin todeta, että taisi taas tulla juhlittua seuraavien kolmen kuukauden edestä!

2 kommenttia:

  1. Täälä kans hommia riittää, ja se ei oikeastaan yhtään haittaa. Mukavaa ko saa paljon aikaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se etenemisen tunne on kyllä mukava! Tsemppiä sinne, kyllä ne hommat joku päivä vähentyy, ainakin toivottavasti :)

      Poista