maanantai 6. tammikuuta 2014

Minnes aiot muuttaa?

Joululomalla huomasin ajattelevani todella usein sitä, että mitä minä teen kun valmistun. Tai lähinnä sitä, että missä minä asun, kun mikään tai kukaan ei enää velvoita minua olemaan missään. Tietysti välivuosi ennen Aberdeeniin opiskelemaan muuttoa oli vapaata aikaa, mutta päädyin kuitenkin pysymään Englannissa sen aikaisen poikaystäväni vuoksi. Haaveilin aika kovasti jo silloin Australiasta, mutta nämä ajatukset heräilivät liian myöhään ja olin huolissani siitä, että joutuisin tulemaan Suomeen pääsykokeisiin. Eli silloin Australia jäi vain ajatuksen tasolle.

Ajatuksiani boostasi tietysti Suomi-tuttujen kyselyt siitä, että minnes minä aion kun valmistun. Kyseltiin, että aionko tulla Suomeen vai jäänkö Britteihin. Vaikka koulu päättyy jo noin 4.5 kuukauden päästä, minulla ei ole aavistustakaan minne oikein päädyn. Olen monessa asiassa suunnitelmallinen, mutta tällaisten isojen päätösten edessä olen ihan ulapalla. Omaa elämääni miettiessäni huomaan, että olen tehnyt isoja päätöksiä, mutta jotenkin ne tulevat aina viime hetkinä tai ihan yllätyksenä. Harvassa tapauksessa olisin voinut puolta vuotta aiemmin tietää mistä itseni löydän. Sinänsä jännää, mutta samaan aikaan myös aika ahdistavaa.

Lomalla ollessani saatoin ehkä muutamalle mainita tuon paratiisisaaren täynnä surffipoikia ja rantatuulessa liehuvia lettejä. Olen myös täällä blogissani maininnut Australian pari kertaa. Tuntuu siltä, että haluan sinne ja todella paljon. Koen myös, että unelmia pitää toteuttaa tai muuten jää katumaan. Haluan kuitenkin taas tavallaan pitää matalaa profiilia, sillä mikä sen kurjempaa olisikaan kuin hehkuttaa muuttoa surffilautojen luvattuun maahan ja sitten päätyä jonnekkin astetta tylsempään paikkaan. Ajattelen ehkä vähän liikaa, että mitä muut suunnitelmistani ajattelevat. Kamalasti se tyttö puhui, mutta eipä saanut mitään aikaiseksi.

Uuden vuoden yönä kävelyllä ollessani tuli myös vahva tunne siitä, että palaisin Helsinkiin. Ajatusta Helsingistä varmasti kannusti hyvä seura, lumeton maa, uuden vuoden alkaminen ja ihana loma. Arki on kuitenkin valitettavasti niin kaukana lomailusta.


Nämä tulevaisuuspohdinnat eivät jääneet vain Suomeen, vaan tänään Aberdeeniin palattuani pohdin yhä näitä asioita. Eilen illalla minua ketutti ja paljon. Oli tyhmä raportti viimeisteltävänä ja palautettavana, joulun aikainen herkuttelu ja laiskottelu loppui, edessä olisi stressaava kevät, pitäisi hoitaa bussikortit ja kauppareissut ja ulkona satoi. Tänään kuitenkin kirjastolla istuessani totesin Iidalle, että on itse asiassa ihan kiva olla takaisin Aberdeenissä. Ja niin se onkin. Pidän todella paljon arkirutiinista, joka näin opiskelijalla on ihanan vapaata. Kouluhommat vievät tuhottomasti aikaa, mutta kukaan ei määrää, että avaanko koneeni kahdeksalta aamulla vai yhdeltä yöllä. Myöhemmin shoppailuhurmion vallanneena mielessäni vilahti ajatus, että voisin viihtyä pidempäänkin Britanniassa. Mietin, että ehkä jonnekkin suurempaan kaupunkiin Englantiin tai sitten Glasgowiin.

Jotenkin mielenkiinnolla odotan mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Jos menen töihin, niin minne päin suuntaan? Otanko lomaa ja pakenen muille maille? Vuoden päästä nämäkin kysymykset ovat ratkenneet!

4 kommenttia:

  1. Mä mietin ihan päivittäin että minne sitä suuntaan, kun valmistun- vaikka paperit saan vasta vuoden kuluttua! Olen aikalailla 90% varma että en palaa Suomeen. Joka kerta kun siellä käy lomalla tuntuu yhä vähemmän kuuluvansa sinne. Mutta en haluaisi välttämättä jäädä Lontooseenkaan loppuelämäkseni. Koitan lohduttautua sillä, että jossainhan sitä on _pakko_ olla sitten joskus, joten eiköhän se ajallaan selkiydy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, että jossain sitä on vaan akko olla! Tuudittaudun nyt siihen, että asiat selviävät ajallaan :) ja aina voi muuttaa suuntaa ja vaihtaa paikkaa, jos kaikki ei menekkään nappiin!

      Poista
  2. Musta on ihanaa, että sulla on "pää pilvissä mutta jalat maassa"! Toisin sanoen osaat unelmoida asioista, mutta ymmärrät myös realiteetit, mm. sen että unelmat pitää selkä hiessä toteuttaa, jos niiden oikeasti haluaa tapahtuvan. Itse en ehkä ole ihan noin rohkea, mutta siksipä juuri sinua tästä piirteestä ihailenkin :)

    Varmasti tässä on vielä aikaa ajatusten kehkeytyä ja elämän viedä sinua sinne, minne on tarkoitus. Tai siis voit itse muodostaa sitä tarkoitusta teoillasi! Toivottavasti päädyt Austraaliaan, se olisi varmasti upea kokemus! Tosin varmasti muuallakin voi unelmia toteuttaa, varsinkin kun arki on arkea kaikkialla, asui sitten Kalifornian ikuisessa auringonpaisteessa tai täällä Helsingin harmaassa vesisateessa viidessä plussa-asteessa... nimimerkillä AINA märät kengät ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista Pipsa, piristi arkista iltaa :) luotan vahvasti juuri tuohon, että ajatukset kehkeytyvät ajallaan ja elämä vie minut sinne minne sen on tarkoituskin. Päivä kerrallaan!

      Poista