keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Viime päivien haaveilua

Olen viime aikoina huomannut olevani erittäin päättämätön asioiden suhteen. Kesäksi töihin, kesäksi ei töihin, kesäksi lomalle, kesäksi Suomeen, kesäksi ei Suomeen. Aiemminhan Suomi ei oikeastaan ollut edes vaihtoehto, sillä valmistumiseni Skotlannissa on vasta heinäkuussa ja olin ajatellut pysyä täällä siihen saakka. Yksi päivä Helsinkiin muuttava kaverini kuitenkin kysäisi Facebookissa, että aionko minäkin Helsinkiin kesäksi. Ensiksi vastasin, että en. Samana iltana löysin kuitenkin itseni selailemassa työmahdollisuuksia, eri yrityksiä sekä kesäasunto mahdollisuuksia. Seuraava päivänä sanoin vanhemmilleni pohtivani Helsinkiin tuloa ja heitin äitilleni aika vitsillä, että vai olisikohan hänen työpaikallaan töitä. Siitä sitten lähti ajatus, että palaisin vanhempieni luokse kesäksi, jonka jälkeen aloin etsimään noin tunnin ajomatkan säteellä kesätöitä, lähinnä Vaasasta.

Ihan näin faktatietona, että en ole asunut vanhempieni luona nyt 7,5 vuoteen. Se on aika iso osa elämästäni, yksi kolmannes. Sinä aikana olen tietysti itsenäistynyt ihan kamalasti ja oppinut omaan vapauteen. Miten kummallista olisikaan palata kotiin vanhempien valvovan silmän alle. Kotikulmille, jossa minulla ei ole enää edes yhtään ystävää jäljellä. Olen kyllä nykyään muutenkin niin epäsosiaalinen erakko, joten epäsosiaalisuus sopisi oikein mainiosti. Mielenkiintoista olisi myös nähdä miten city-elämään rakastuneena ihmisenä sopeutuisin sinne maaseudulle edes muutamaksi kuukaudeksi. Ainakin tuosta parin vuoden takaisesta kuvasta päätellen varmaan oikeinkin hyvin!


Vähitellen oikein innostuin tästä asiasta. En ole ikinä oikein ollut koti-ikävästä kärsivä ihminen, nyt kuitenkin joulun jälkeen on tullut oikein himo päästä kotiin. Siihen varmasti vaikuttaa rankka opiskelukevät ja tällä hetkellä päällä oleva sairastelukausi. Miten mukavaa olisikaan sairastaa siinä kotimme tuvassa ja katsoa sata jaksoa CSI:tä, kun vanhempi häärivät lähellä. Olisi myös mukavaa nähdä vanhempiani sekä veljeäni enemmän, saada oman alan kesätyö ja olla pidempään siellä oikeassa kodissa. Sen jälkeen voisikin hyvillä mielin lähteä talvea pakoon. Maapallon kartta onkin aika ahkerasti näkynyt näytölläni viime päivinä. Reitti kohti Australiaa voisi alkaa Bangkokista ja reissata Thaimaan kautta Malesiaan, Indonesiaan ja lopuksi sinne Ausseihin.

Sinänsä ihanaa tajuta, että hei, minullahan on nyt joku suunnitelma jopa seuraavaksi vuodeksi! Toteuttaisin samalla haaveitani, sillä pääsisin kesäksi Suomeen ja sen jälkeen pitkään reissuu. Katsotaan siis miten käy!

2 kommenttia:

  1. Aiotko lähteä ihan yksin matkaan? Mä haluaisin mutta en tiedä uskallanko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatuksena on lähteä yksin, sillä aiinä on oma vapaus tehdä päätöksiä. Minuakin jännitti hieman Vietnamiin lähteä, mutta äkkiä pelot kuitenkin katosivat :)

      Poista