sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Rankkoja viikkoja

Tiesin jo viime syksynä, että tästä keväästä tulee rankka, mutta huhhei en todellakaan uskonut viettäväni keskimäärin 8-10 tuntia päivästäni kirjastossa. Juuri näinä viikkoina elän varmaan koko tähän astisen elämäni rankimpia aikoja opiskelun suhteen ja nyt vihdoinkin olen huomannut sen elämäni jokaisella osa-alueella. Yksi suurimpia vaikutuksia on jatkuva väsymys. Uskon, että kilpirauhasen vajaatoiminnan ja stressin yhdistelmällä on tähän vaikutusta, sillä iltaisin jo yhdeksältä olen valmis painamaan silmät kiinni ja aamuisin en enää saa itseäni ylös seiskan aikaan, vaikka kuinka pitäisi jo nousta. Nukun myös bussimatkat ja torkahdin jopa kirjaston pöydän ääreen muutama päivä sitten. Väsymyksestä johtuen päätin nyt ottaa levon ja nukkumisen prioriteeteiksi ja unohtaa edes hieman alle kahdeksi viikoksi urheilemisen, ellei aikaa selkeästi ole. Urheilulla on tapana vähentää stressiäni, mutta silloin kun salilla tai lenkillä ollessa ajattelee vain opparin kannalta hukkaan heitettyjä minuutteja, on mielestäni tärkeämpää keskittyä siihen mikä on tällä hetkellä tärkeintä.

Väsymyksen lisäksi huomaan myös, että ulkonäköön ei jaksa panostaa (paitsi jes, tänään oli päällä hupparin sijasta uusi kauluspaita ja huulissa punaa!), syön mitä syön tai sitten en oikeastaan syö, nään surullisia ja sekavia unia sekä mielenkiinto moneen asiaan on vähissä. Odotankin siis ihan tuhottoman paljon toukokuuta, jolloin oppari ja kaikki esseet on palautettu. Saimme myös tietää toukokuun tenttiaikataulut ja niiden mukaan honours-vaiheen opinnot minun osaltani päättyvät 20. toukokuuta. Sen jälkeen minulla on vielä 10 päivää aikaa Aberdeenissä ennen Suomeen lentoa. En tiedä kävisikö sitä vielä kerran Glasgow'ssa, lentäisikö jonnekkin lomalle vai olisiko vaan ja ihmettelisi, että mihin nämä 4 opiskeluvuotta oikein katosivat. Odotan innolla koulun loppumista, mutta ajatus Aberdeenistä lähdöstä tuntuu todella oudolta. Näinkin viime yönä unta, että tajusin lentoni lähtevän puolen tunnin päästä ja en enää ehtinyt pakata tavaroitani ennen koneen lähtöä. 


Uskon, että tällanen hiljaiselo blogin puolella jatkuu vielä muutamia viikkoa, sillä en haluaisi vain valittaa kuinka en millään meinaa jaksaa tällaista elämää. Jotenkin mieli on todella korkealla kevään ja koulun loppumisen vuoksi, mutta voimani ovat tällä hetkellä henkisellä ja fyysisellä tasolla aika lopussa. Onneksi kyseessä on siis vain hetkellinen vaihe elämässäni. Mutta nyt nukkumaan, huomenna taas kirjastolle koko päiväksi!

6 kommenttia:

  1. Tsemppiä <3! Tiedän tunteen pitkistä koulupäivistä ja kirjastolla vietetyistä tunneista,samaa hommaa on täällä koko kevät- ja kesä luvassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos! :) Kasoittain tsemppia sinnekkin, joku paiva sita sitten seisoo kiitollisena kaikesta tekemastaan tyosta!

      Poista
  2. Pystyn niiiiin samaistumaan tähän, opparia pusketaan täälläkin eteenpäin...väsyttää ja stressaa enemmän kuin ikinä, meinaa tosiaan välillä jopa yöunet olla hakusessa ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa kun ajatuksissa pyörii vaan oppari ja kuinka paljon sitä on vielä tehtävänä. Mutta kyllä se palkinto siellä häämöttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietinkin tuossa eilen, etta talla hetkella varmaan moni kamppailee samanlaisten opiskelutuskien kanssa! tsemppia ja voimia ihan hirmuisesti opparirutistukseen, Emspu, kylla se sielta viela valmistuu! :)

      Poista
  3. Ihania kuvia, sekä pinkit lenkkarit että kauluspaita + punapuna -yhdistelmä puhuttelee kovasti! Tsemppiä kovasti loppukiriin - valmistuminen lopulta on varmasti kaiken sen vaivan arvoista! Ja kirjastossa asumiseen voin kyllä samastua, nimim. kaksi tenttiä vielä edessä tällä viikolla (yksi jo takana!)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pipsa! :) tsemppiä sinnekkin, pian ne tentitkin on ohi!

      Poista