sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Todellinen post-holiday depression

Jos joku olisi nähnyt minut torstaina ja ei olisi tiennyt, että olin matkustanut juuri vuorokauden ja ollut lentokentällä yön, olisi hän voinut todeta minun näyttävän kovinkin masentuneelta. Taisin makoilla sohvalla telkun ääressä koko päivän, mennä nukkumaan puoli kahdeksalta illalla ja olla erittäin epäsosiaalinen. Sama kaava jatkui perjantaina, jolloin en vieläkään saanut itseäni ihmisten ilmoille ja hautauduin mieluummin peiton alle. Nyt pari päivää myöhemmin pohdittuani asiaa totesin, että minulla on hirmuinen hinku takaisin lomailemaan. Etenkin jotenkin tuo Itävalta, upeat Alpit ja Innsbruckin rento tunnelma taisivat viedä sydämeni. Ja ne komeat snoukka-hipsterikundit, niitä oli kaikkialla! Harvoin loman jälkeen on näin vahva ikävä itse kohdetta kohtaan, lomailuahan arjessa kaipaan aina. Minuun on siis iskenyt todellinen post-holiday depression, kun en kaipaa pelkästään lomaa, mutta myös itse lomakohdetta!

Tietysti asiaan vaikuttaa tulevat tentit, väsymys ja maailman surkein motivaatio opiskella. Kovin rutistus on todellakin onneksi takanapäin, mutta miten tentteihin luku voikaan olla näin puuduttavaa! Kenelläkään ei ole tietoa tenttialueesta ja kaikki pommittavat toisiaan viesteillä ja puheluilla, että mitä meidän pitää opiskella. Kyseessä on tärkeä tentti, sillä tässä kurssissa emme ole tehneet yhtään esseetä tai muuta arvosanaan vaikuttavaa työtä. Mietinkin, että kuinkahan monella tämä tentti koituu kohtaloksi ja estää valmistumisen. Tänä vuonna kun ei saa uusia mitään. 


Pakko kai tässä vaan on painaa menemään, lukea sitten vaikka kaikki käsitellyt asiat läpi. Reilun viikon päästä tämä kaikki on ohi, jos kaikki nyt menee läpi!

Ps. Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! Oman äidin ikävöinnin lisäksi tämä lomailusta haaveilu kasvattaa kovasti innostusta 19 päivän päästä alkavaan minilomaan Suomessa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti