lauantai 17. toukokuuta 2014

Unia

Nään usein unia, jotka jäävät mieleeni vahvasti ja riippuen unen tunnelmasta, saattavat vaikuttaa päivääni voimakkaastikin. Viime yönä näin unta, joka ehkä vihjasi siitä, että edessä oleva suuri muutos ja mennyt elämä pyörivät nyt vahvasti mielessäni. Nuorempana tykkäsin välillä tulkita uniani, mutta nykyään uskon niiden vain johtuvan tiedostetuista ja tiedostamattimasta ajatuksista, joita elämässämme sillä hetkellä pyörii. Toisinaan unet ovat todella sekavia ja eivät tunnu liittyvän yhtään mihinkään, kun taas toisinaan niissä on ihan selkeä yhteys edellisen päivän tai viikkojen ajatuksiin ja tapahtumiin.

Kuten välillä aiemminkin, viime öinen uni on pyörinyt tänään paljon mielessäni. Muistan siitä tarkkoja yksityiskohtia, etenkin aamulla herätessäni muistin juuri päättyneen filmipätkän todella selkeästi. Unessa olin juuri muuttanut Saksaan, joka kuitenkin muistutti minua vahvasti Innsbruckista. Kaupunki oli tosin huomattavasti pienempi ja jotenkin nyt ajatellessani paikkaa se ei tuntunut jotenkin mukavalta, ennemminkin ahdistavalta. Asuin rinteessä, mutten kuitenkaan kaukana keskustasta, sillä Innsbruckin lomalla suomalainen tyttö kertoi kuinka puuduttavaa on fillaroida ylämäkeä pitkin kotiin päivän päätteeksi. Unessa ajattelin ihan samaa, mutta fiilistelin kuitenkin Alppimaisemaa, joka aukesi todella isolta parvekkeeltani. Mietin äitini kanssa, että josko toisimme oikeastikkin olemassa olevat Tampereen aikaiset vanhat parvekekalusteeni uuteen asuntoon. Ihmettelimme äitini kanssa myös kovin paljon porailtuja seiniä. Sanoin kuitenkin hänelle, ettei reiät haittaa sillä olihan minulla Helsinginkin kämpässä paljon naulan reikiä seinissä ja voisin taas peittää ne. Unessa tutustuin myös tuleviin kämppiksiini, jotka eivät kuitenkaan asuneet minun kanssani. Muistan myös kuinka olimme vihdoinkin selvittäneet, kuinka todellisuudessa päätä vaivaava ongelma tavaroiden kuljetuksesta tulevaan asuntooni oli selvitetty ja kuinka minulle vihdoinkin selvisi tulevan sänkyni leveys. Uneen liittyi myös muita henkilöitä menneisyydestäni ja jotenkin koin heidän pois lähtönsä todella surullisena. 


Toisaalta uni oli todella arkinen, mutta erilaiset tunteet, jotka vieläkin heijastuvat olooni kun ajattelen unta pistivät miettimään. Oli niin paljon ahdistusta, menetystä ja uutta. Olin toisaalta innoissani isosta asunnosta (vaikka jaoinkin parvekkeen naapurissa asuvan vanhan pulsun kanssa) ja upeasta maisemasta, mutta jotenkin koin olevani todella erilainen kuin kämppikseni ja heidän kaverit, pelkäsin tuttujeni sekä perheeni lähtemistä ja koin uuden kaupungin tunnelmallisesti kovinkin ahdistavana. Vaikka se oli vain uni niin koen sen heijastavan todella paljon tiedostamattomia tunteita ja ajatuksia, joita en arkisessa elämässäni oikeastaan edes ajattele. En sinänsä pelkää tai stressaa tulevaa, mutta ehkä mielessäni silti pyörii huoli mm. sopeutumattomuudesta ja uusien suhteiden luomisesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti