maanantai 23. kesäkuuta 2014

Kotia etsimässä

Toukokuun lopussa istuin Arlandan lentokentällä odottamassa viimeistä lentoyhteyttä Suomeen. Koko elämä oli taas pakattu laukkuihin sekä laatikoihin ja minua odotti loma tutuissa maisemissa ja seurassa. Odotellessani lentoa lentokenttäkyselyä tekevä henkilö otti minut kohteekseen ja ajankulukseni lupauduin taas kerran kertomaan minne olen lentämässä, mistä tulen, söinkö lentokentällä mitään ja millaisella matkalla olen. Ennen kaikkea tätä kuitenkin herra kyselyn aloittaakseen kysyi minulta asuinmaani. Häkellyin ihan täysin ja totesin, että ei minulla ole tällä hetkellä kotia. Olen juuri muuttamassa pois Briteistä, menossa kotimaahani lomalle ja sen jälkeen muuttamassa Saksaan. Päädyimme lopuksi valitsemaan asuinmaakseni Britannian, sillä olin asunut siellä viimeiseksi. Vaikka kotini tulee aina olemaan pienessä kylässä Pohjanmaalla niin jotenkin jatkuvien muuttojen mukana käsitys kodista on hieman hajonnut. Käyn tällä hetkellä enää noin 2-3 kertaa vuodessa Suomessa ja toivoisin, että voisin kutsua myös jotain toista paikkaa todella kodikseni. 

Kotiin kuuluu miljoona sanontaa, tiedättehän Borta bra men hemma bäst ja Home is where your heart is. Vaikka hetkittäin olisikin ikävä Suomeen niin en kuitenkaan koe, että se sydämeni olisi siellä, sillä en enää halaja sinne asumaan. Ainakaan tällä hetkellä. Missähän se sydämeni sitten on? Tai entä jos täällä on hyvä, niin missä on se koti, jossa on vielä parempi? 


Näistä asioista johtuen olenkin monelle todennut, että haluaisin rakentaa elämäni vaikka Saksaan, sillä täällä on nyt hyvä. Olisi ihanaa rakentaa tänne sellainen turvaverkosto, että täällä olisi vieläkin parempi ja tänne olisi aina ihana palata. Aika pitkän tähtäimen suunnitelmia tällaiselta jatkuvalta seilaajalta, mutta kun en tällä hetkellä kaipaa minnekään muuhun maahan, uskon että minulla olisi kaikki mahdollisuudet alkaa rakentamaan jotain pysyvämpää. Vaikka maailmassa olisi miljoona jännittävämpää maata niin olen todennut, että ei ne maisemat, seikkailut tai villit kulttuurit tee siitä ehkä parempaa maata, etenkään jos asumista ajatellaan. Kyse on siitä, että on hyvä olla ja minulle se näköjään rakentuu pienistä asioista kuten siitä, että asiat pelaavat ja kulttuuri ei ole liikaa ristiriidassa sen kanssa, johon itse olen kasvanut. Täällä nautin mm. hyvin toimivasta julkisesta liikenteestä (ehkä maailman tärkein asia!!), asioiden hoitamisen helppoudesta, kuntosalini saunasta ja suhteellisen korkeasta englannin kielen taidosta ennen kuin oma saksani alkaa luonnistumaan. Pieniä asioita, mutta ne yhdessä rakentavat ainakin itselleni toimivan elämän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti