torstai 10. heinäkuuta 2014

Ulkosuomalaisen Suomi-kaipailuja

Ulkona ukkostaa ja sadekin alkoi ihan tyhjästä. Itse olen mukavasti kääriytyneenä muumilakanoihin, kuunnellen suomalaista musiikkia. Jalkojani lämmittää mummon kutomat ihanat valkoiset villasukat ja niskani alla kutittaa Lapuan Kankureiden söpö lammasviltti. Miten niin olen taas kerran haalinut ympärilleni kasan tavaroita, jotka muistuttavat minua kotimaastani? Välillä mietin, että missä vaiheessa ihminen ulkomaalaistuu niin paljon, että lopettaa kotimaastaan muistuttavien tavaroiden, asioiden ja etenkin ruoan kaipailun sekä haalimisen. Jo useamman ulkomailla asutun vuoden jälkeen vieläkin hymyilyttää, kun saa laittaa suuhunsa Fazeria ja katsoa Yleareenasta suomalaisia ohjelmia, vaikka niitä ei ehkä Suomessa asuessa tehnytkään. En myöskään elänyt lukioaikoinani maksalaatikolla, mutta sitä jos jotain olen ulkomaille muuton jälkeen kaivannut. Jopa niin paljon, että kerran näin unta Aberdeenissä olevasta maksalaatikkokojusta. Olen viime aikoina pohtinut, että mistä tämä suomalaisten tavaroiden haaliminen oikein johtuu. Tällä hetkellä Suomeen ei ole ainakaan ikävä, että ehkä nämä viltit ja muumit tuovat kotoisampaa ja jollain tavalla turvallisempaa oloa kaiken uuden keskellä. Tai ehkä se on se ylpeys kotimaasta ja halu tuoda esille omaa alkuperäänsä? Mene ja tiedä, muumilakanoitani ainakin rakastan!

Suomesta puheen ollen, kävin tänään iltakävelyllä suomalaisessa seurassa ennen kuin sää muuttui taas surkeaksi.

2 kommenttia:

  1. Sama juttu, itse ulkomaille muutettuani aloin jotenkin korostaa suomalaisuuttani entistä enemmän, ja kotona piti olla ties mitä mariskoolia ja muumi-kalenteria. Niin ja värjäsinhän myös hiukseni blondiksi. :D

    VastaaPoista