maanantai 11. elokuuta 2014

Koukussa

Hölkkäilimme Annan kanssa tänään illalla Reinin vartta kauempana keskustan kiireestä. Oli juuri satanut, laskeva aurinko paistoi voimakkaasti pilvien raosta selkiemme takaa ja ilma oli syksyisen oloinen. Totesin, että onpa nättiä, johon Anna vastasi että nyt kun olis kamera mukana. Niin juuri, itsekin haaveilin täydellisen filtterin avulla luodusta lenkki-illuusiosta, jossa paistaisi hyvä fiilis ja raikas tunnelma. Ehkä hieman hiusten heilautusta, punaisena paistavaa aurinkoa selässä tai sormilla näytettävä peace-merkki sekä kepeä hymy. 

Myönnän sen itsekkin, että olen koukussa sosiaaliseen mediaan. Tässä minä istun oman blogini ääressä kertomassa siitä, miten ihminen voikaan olla koukussa. Myös moni muu blogaaja on viime aikoina nostanut esille sitä, että eletäänkö sitä oikeasti hetkessä vai näkeekö kaiken kameran läpi. En tiedä onko siinä SoMessakaan mitään haittaa, miksi ei voisi kuvata ja kertoa omasta elämästään sekä samalla olla kiinnostunut mitä muut tekevät? On ihana katsella huolella otettuja kuvia, lukea hauskoja päivistyksiä, elää jopa puolituttujen vauvauutisonnea ja tietää mitä läheisten elämässä on meneillään, etenkin kun itse asuu missä milloinkin. Onko kuitenkin välillä hyvä irrottautua ajatuksesta, että joka päivä täytyisi jakaa asioita ja jaksaa olla kiinnostunut muiden asioista? Minä en kylläkään tiedä. Mutta sen tiedän, että siellä lenkillä olisi kyllä saanut upean kuvan. Sitä ei nyt kuitenkaan ole, sillä kokeilin miltä tuntuu nauttia hetkestä vain siinä seurassa, joka minulla sillä hetkellä on.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti