tiistai 17. helmikuuta 2015

Alle kuukausi Aasiaan

Viime perjantaina se vihdoinkin iski. Keskellä päivää tajusin, että perjantai 13. päivä tarkoittaa sitä, että Aasiaan lähtöön on vain kuukausi jäljellä! Aluksi stressasi vakuutukset ja rokotukset, kunnes selvisi, että minun osaltani kaikki olikin jo kunnossa. Perjantaina kotiin saavuttuani nappasin lattialla yli kuukauden pyörineen Lonely Planet -kirjan ja aloin lueskelemaan. Lintubongailua, sukellusta kirkkaissa vesissä, ruokamarkkinoita, rantoja, aasialaista ruokaa, tuntemattomia hedelmiä, temppeleitä.. Siinä selaillessani minuun vihdoinkin isti todellinen reissuinnostus. 


On oikeastaan enemmän kuin kiva lähteä reissuun kaverin kanssa. Aluksi hieman pelotti, että entäs jos tämä pilaa hyvän ystävyyden tai jos halutaankin eri asioita. Kuitenkin kaiken pienen epäilyksen tasapainona on se, että hienoilla hetkillä minun ei tarvitse yksin pohtia, että vau olipas kaunis koralli tuolla meren syvyyksissä. Tai että hitsi, mikä auringonlasku. Mukana on joku tuttu, joka voi myötäelää kanssani niitä hetkiä. Joku, jolle muutaman mojiton jälkeen voi todeta, että kyllä elämä vaan on niin upeeta.

Vaikken kamalasti ajattele mahdollisia negatiivisia asioita, etenkin kun olen viettänyt kolme viikkoa Vietnamissa ilman yhtään ongelmaa, on kivaa että joku paniikin iskiessä sanoo, että Jenni rauhoitu. Tätä on harjoiteltu jo muutamaan otteeseen, kun esimerkiksi tiputin avaimeni katukaivoon. Tai kun puhelimeni näyttö hajosi. Anna käski hengittää syvään ja rauhoittua. Isona plussana sekin, että myös äitin ja iskän mieltä se kuulemma kevensi kummasti, kun he tietävät etten ole yksin seikkailemassa. Paljon on siis ajatuksia, haaveita ja innostusta. Mutta eipä enää kauan tarvitse odottaa. Ihana päästä lämpöön ja pidemmälle lomalle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti