keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Uusi asuinalue

Vanhan ja uuden soluasuntoni etäisyys toisistaan on vain muutaman kilometrin, jos sitäkään. Asuinympäristössä kuitenkin tapahtui todellinen parannus. Alkuviikosta alueella haahuillessani tuntuikin kuin olisin muuttanut täysin uuteen kaupunkiin. Kauppoja, kahviloita, leipomoita, ihmisiä, vihanneskojuja kaikkialla. Metro kulman takana, ratikkapysäkit suoraa oven edessä. Alue oli minulle jollain tasolla tuttu, asuuhan siellä suurin osa trivagolaisista ja tutuistani. Mutta muutto alueelle vei elämäni ja arkeni ihan uudelle asteelle. Pidin aiemmasta asuinalueestani, vaikka sen maine olikin kaupungin surkeimpia. Ikkunasta kurkkasi ulos niin näki vaikka mitä pullojen kanssa heilujia ja ikkunan alla soi usein autojen stereoista täysillä soitettava musiikki. Vaihto-oiskeluni vuoksi lempparini oli turkkilainen musiikki, se toi Bosporin maisemat mieleeni. Välillä ulkoa kuuluva elämä, musiikki, ihmiset toivat kivaa tunnelmaa, mutta öisin meteli välillä herätti. Etenkin kesällä, jolloin jouduin lämpöasteiden vuoksi pitää ikkunaa auki öisin.

Nyt muutaman minuutin päästä löytyy myös isoin ruokakauppa, johon olen Saksaan muuton jälkeen törmännyt. Haahuilin tuon, hintatasoltaan surullisen kalliin, kaupan käytävillä vaikka kuinka kauan. Ihan vain siksi, että se oli mahdollista. Ihmettelin, että montaako sienilajia voi vihannesosastolta löytyä ja pelkäsin Ben&Jerry's jäätelöiden liian laajaa valikoimaa. Kaupassa kävellessäni mieleeni tuli ajatus siitä, ettei minun enää tarvitsisi salin jälkeen iltaisin kiertää pidempää reittiä kotiin ja kantaa kädet väsyneinä kauppakasseja ja treenilaukkua.


Olen aika onnellinen uudella alueella ja uudessa asunnossa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti