keskiviikko 23. syyskuuta 2015

OMAN ELÄMÄN HAAVEITA

Olen erittäin tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni sekä siihen mitä olen tähän mennessä saavuttanut ja kokenut. Välillä mietin, että onko tämä suunnaton ajelehtimen ollut juuri se syy, miksi olen kokenut näin paljon. En ole asettanut tavoitteita, vaan yrittänyt satunnaisesti erilaisia asioita ja mahdollisuuden ilmaantuessa napannut siitä haparoivin ottein kiinni. Tuon tämän hetkisen teorian vuoksi mietinkin, että kannattaakohan sitä edes pistää elämälle tavoitteita ja haaveilla liikaa, jos sellaiset liian tarkat suunnitelmat estäisivätkin monenlaisia mahdollisuuksia?

Haaveilenpa silti ihan hieman. Yksi ykkösunelmani jo jonkun aikaa on ollut työskentely ja asuminen Aasiassa. Kaupungilla tai maalla ei ole tällä hetkellä niin väliä, kunhan saisin mielekkään työn. Minulle kelpaisi hyvin kaakkois-Aasian, etelä-Korean tai Kiinan suurkaupungit. Haluaisin nimittäin kokeilla ihan erilaista kultturia ja kokea tässä ainoassa elämässäni jotain todella poikkeuksellista. Se voisi olla haastavaa, hankalaa ja välillä kurjaakin, mutta vuoden tai parin jälkeen olisi minulla taas uusi uskomaton kokemus ja lisää näkökulmaa. Kaiken kukkuraksi haluaisin matkustaa niin monessa maassa Aasiassa!


Kovana kakkosena tulee maisteritutkinto. Tämä on tavallaan helppo unelma, mutta samaan aikaan hirmuisen vaikea. Ensin pitäisi valita missä tehdä tutkinto, sitten pitäisi valita milloin tehdä ja lopuksi pitäisi vielä päästä sisään yliopistoon! Lähiviikkoina mielessäni onkin ollut, että kun on työkokemusta tarpeeksi, pitäisikö yhdistää tämä aiemman unelmani kanssa ja lähteä Aasiaan opiskelemaan. Toisaalta, pitäisikö vain kokeilla kuinka pitkälle pääsen urallani pelkästään töitä tekemällä? Kaikenlaista sitä pyöriikin mielessäni.

Vaikka näiden isojen unelmien pyöritteleminen mielessäni onkin lähes päivittäistä, tai ainakin viikoittaista, olen niin onnellinen Suomeen menosta. Sieltä kun vielä löydän ihanan pienen kodin itselleni, jonne voin asettaa valokuvakollaasin matkoiltani, omat tutut huonekaluni ja pian postissa saapuvat Iittalan viinilasit. Ennen askelta isoihin unelmiin, on ihan hyvä pysähtyä koti-Suomeen ja nauttia niistä ihmisistä siellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti