maanantai 26. lokakuuta 2015

KIITOS MALLORCA, OLI KIVAA

Kaksi viikkoa Mallorcalla hujahti hetkessä. Siitä huolimatta tuntuu, että olisin ollut poissa Düsseldorfista jo pienen ikuisuuden. Juuri ennen suuria muutoksia olikin yllättävän mukavaa ottaa etäisyyttä tutuista ympyröistä ja antaa ajatusten velloa rauhassa. Olen huomannut, että kun pitää päättää asuinmaiden välillä, on hyvä lähteä pois kummastakin, sillä silloin pystyy ajattelemaan vapaammin. Suomessa ollessa on aina ihana ajatella, että siellä olisi mukavaa. Saksassa asuessa taas tuntui turvalliselta pysyä siinä tilanteessa ja nopeasti ajattelee, että kyllähän täällä viihtyy. Viime keväisen reppureissun aikana huomasin pohtivani Suomeen paluuta erittäin neutraalista näkökulmasta. Siinä Kambodzan rannikon lämpimässä merivedessä lilluessa oli hyvä pistää plussat ja miinukset Suomen ja Saksan välillä paikoilleen ja todeta, että kumpi näin kaukaa katsottuna voittaa. Varmaankin tiedätte, että kumpi se sitten voitti.


Meillä oli Mallorcalla tosi hyvä porukka. Neljä pohjoismaalaista ja yksi rennosti mukana kulkeva amerikkalainen. Hänen hiustenvärin, huumoritajun ja asenteen vuoksi saattaisin kuvitella häntäkin pohjoismaalaiseksi. Koko reissulla ei tarvinnut kamalasti pohtia minne vuokraautolla ajamme, koska porukka meni aika yhteisymmärryksessä. Aamuisin oli taas parasta, että kun sovittiin lähtevämme 8.15, niin kaikki olivat silloin aulassa valmiina. Olin valmistautunut siihen, että kun on itse valmiina, niin muita saa odotella vielä puoli tuntia. Se jos jokin ärsyttää minua aamulla, kun alan miettimään, että kuinka kauan olisinkaan voinut nukkua lisää! 

Aivot nollattuina ja pohtimiset hoidettuina on mukava suunnata viimeiseen työviikkooni trivagolla. Uskon, että edessä on haikeita fiiliksiä, mutta varmuus oikean päätöksen tekemisestä on parin viime viikon aikana vain vahvistunut. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti