torstai 15. lokakuuta 2015

YHDESTÄ ELÄMÄSTÄ TOISEEN


Suomeen ja sinne muuttoon liittyviä postauksia tuntuu nyt todella satelevan. Ja en kyllä yhtään ihmettele, sillä oma pääni on todellisen mellakan keskellä. Suomi ja tulevat työt seuraavat minua päivin ja öin, ne ovat unissani ja käymissäni keskusteluissa. Toiselle kerron kuinka lähden ja toiselle kerron kuinka olen tulossa. Muutos on säätiedotuksissa ja asuntojen etsinnöissä. Viime yönä näin unta ensimmäisestä työpäivästäni, jossa soitimme bändissä, menimme joogaamaan ja sitten afterwork-bisselle. Vaikka unesta voisikin luulla jotain aivan muuta, en kuitenkaan ole vaihtamassa uraani musiikinopeksi tai joogaguruksi. Jatkan yhä digimarkkoininn parissa.

Tänään aamulla Facebookin seinältä taas hyppäsi jonkun iltapäivälehden artikkeli silmille - Suomen talvesta tuleekin poikkeuksellisen kylmä! Apua, kylmä. Täällä Mallorcan lämmössä se tuntui kovin kauhistuttavalta. Samaan aikaan mietin, että miltä se kylmä Suomi voisikaan tuntua. Ehkä hitusen maagiselta ja kauniin valkoiselta. Kenkien alla narskuvalta lumelta ja kauniilta maisemilta. Joltain sellaiselta, jota olen hieman pelännyt ja kammoksunut, mutta samaan aikaan kaivannut. Suurin osa artikkelin gallupiin vastanneista tuntui myös toivovan kunnon talvea. Ehkä se onkin ihan okei, ainakin näin välillä.


Kaikki nämä ajatukset korostavat sitä, kuinka olen hyppäämässä yhdestä elämästä toiseen. Saksassa on yhdenlainen elämä, työ, ihmiset ja arki. Sitten otan lennon ja aloitan ihan uuden elämän. Tavallaan uuden, mutta tavallaan tutun. Vaikka Saksa jääkin ikuisesti mieleeni ja never say never, jää se elämä suurimmilta osin taakse. Yhteys tiettyihin ihmisiin varmasti säilyy, mutta koko elämä ja arki muuttuvat niin suuresti. Ja sitähän olenkin toivonut? Silti hieman pelottaa, miten se uusi elämä lähtee käyntiin. Mitä kaipaan vai kaipaanko mitään? Muistan kuinka yllättävän helppoa oli jättää Britannia taaksee. Toivon, että tälläkin kertaa olisi helppoa ja voisin vaalia niitä ihania muistoja, joita tämä melkein puolitoista vuotta Saksassa toi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti